Otto Weininger

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Otto Weininger
Otto Weininger vuonna 1903.
Otto Weininger vuonna 1903.
Syntynyt 3. huhtikuuta 1880
Wien
Kuollut 4. lokakuuta 1903 (23 vuotta)
Wien
Tutkinnot Wienin yliopisto
Tunnetuimmat työt Sukupuoli ja luonne (1903)
Perimmäisistä kysymyksistä (1904)

Otto Weininger (3. huhtikuuta 1880 Wien4. lokakuuta 1903 Wien) oli juutalaissyntyinen itävaltalainen filosofi, joka tunnetaan teoksestaan Sukupuoli ja luonne (1903) ja yltiöpäisistä teorioistaan.

Elämä ja toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Otto Weininger polveutui unkarinjuutalaisesta suvusta; hänen isänsä oli kultaseppä Lepold Weininger (1854–1922). Otto Weininger osoitti jo koululaisena huomattavaa kielellistä lahjakkuutta ja tutki muun muassa Homeroksen sanankäyttöä. Hän suoritti ylioppilastutkinnon vuonna 1898 ja kirjoittautui Wienin yliopistoon opiskelemaan filosofiaa ja psykologiaa mutta kävi muidenkin tiedekuntien luennoilla. Hän valmistui tohtoriksi vuonna 1902 väitöskirjallaan Eros und Psyche: Eine biologisch-psychologische Studie.

Valmistumisensa jälkeen Weininger kääntyi juutalaisuudesta protestantiksi. Hän etsi väitöskirjalleen kustantajaa ja kääntyi muiden muassa Sigmund Freudin puoleen, mutta Freud suhtautui kirjaan kielteisesti.

Weininger ryhtyi valmistelemaan kirjaansa Sukupuoli ja luonne: Periaatteellinen tutkimus (saks. Geschlecht und Charakter: Eine prinzipielle Untersuchung), joka julkaistiin kesäkuussa 1903. Teos on väitöskirjan laajennettu versio. Weininger pyrkii saattamaan sukupuolten suhteet uuteen valoon ja esittää juutalaisvastaisia ja naisvihamielisiä käsityksiä. Hänen mukaansa juutalaiset ovat naisellisen olemuksensa takia ”alati himokkaita ja irstaita”, ”synnynnäisiä kommunisteja”, ”luonnostaan parittajia”. Lisäksi Weininger pitää ihmistä luonteeltaan biseksuaalina. Tämän ajatuksen hän oli kuullut ystävältään psykologi Hermann Swobodalta, joka oli Freudin potilas ja keskusteli aiheesta Freudin kanssa. Freud puolestaan tunsi ystävänsä Wilhelm Fliessin vastaavan teorian. Niinpä Fliess saattoi vuonna 1904 väittää, että Weininger oli Freudin ja Swobodan avustuksella varastanut hänen teoriansa (jonka hän julkaisi vasta 1906).[1]

Weininger kärsi vakavista masennuspuuskista. Hän ampui itsensä Ludwig van Beethovenin kuolintalossa Wienissä. Itsemurhansa jälkeen Weiningerista tuli nopeasti kulttihahmo, hänen maineensa levisi ympäri Eurooppaa, ja Sukupuolesta ja luonteesta tuli myyntimenestys. Hänen kirjeitään, päiväkirjamerkintöjään ja mietelmiään julkaistiin postuumisti kokoelmassa Perimmäisistä kysymyksistä (saks. Über die letzten Dinge, 1904). Natsi-Saksan aikana hän alkoi kuitenkin jäädä unhoon, koska Sukupuoli ja luonne kiellettiin juutalaisen kirjoittamana.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Gay, Peter: Freud, s. 200–202. (Freud: A Life for Our Time, 1988.) Suomentanut Mirja Rutanen. Bibliografisen esseen ja huomautukset suomentanut Anna Rutanen. Helsinki: Otava, 1990. ISBN 951-1-10685-6.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Swodoba, Hermann: Otto Weiningers Tod. Wien–Leipzig: H. Heller, 1911.
  • Weininger, Otto: Sukupuoli ja luonne: Periaatteellinen tutkimus. (Geschlecht und Charakter: Eine prinzipielle Untersuchung, 1903.) Valikoiden suomentanut ja jälkisanat kirjoittanut Panu Turunen. Turku: Ranvaik, 2000. ISBN 951-97696-1-7.
  • Weininger, Otto: Sukupuoli ja luonne. (Geschlecht und Charakter: Eine prinzipielle Untersuchung, 1903.) Saksankielisestä alkuteoksesta vapaasti ja valikoiden suomentanut Matti Simola. 2. korjailtu painos. Tampere: Matti Simola, 2008. ISBN 978-952-92-4619-9. Teoksen verkkoversio (PDF).
  • Weininger, Otto: Perimmäisistä kysymyksistä. (Über die letzten Dinge, 1904.) Suomentanut Matti Simola. Tampere: Matti Simola, 2007. ISBN 978-952-92-2435-7. Teoksen verkkoversio (PDF).
  • Zittlau, Jörg: Vernunft und Verlockung. Der erotische Nihilismus Otto Weiningers. Düsseldorf: Zenon Verlag, 1990. ISBN 3-925790-15-2.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Otto Weininger.