Otto Leonidas Sirelius

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Otto Leonidas Sirelius

Otto Leonidas Sirelius (15. toukokuuta 1859 Pietari1918 (?) Pietari)[1] oli suomalaista sukua ollut Venäjän keisarikunnan armeijassa palvellut jalkaväenkenraali.

Sireliuksen vanhemmat olivat kenraalimajuri Otto Arvid Ferdinand Sirelius ja vapaaherratar Maria Stackelberg. Sirelius kävi Pietarissa Paavalin sotaopiston vuosina 1877–1879 ja Nikolain yleisesikunta-akatemian vuosina 1883–1885. Hän palveli ensin upseerina Henkikaartissa ja myöhemmin esikuntaupseerina useissa joukko-osastoissa. Hänet ylennettiin 1894 everstiksi ja 1902 kenraalimajuriksi. Vuosina 1897–1903 Sirelius toimi Venäjän sotilasasiamiehenä Kööpenhaminassa ja Tukholmassa, minkä jälkeen hän komensi Henkikaartissa ensin jääkärirykmenttiä ja vuodesta 1906 jääkäriprikaatia. Vuonna 1908 hänet ylennettiin kenraaliluutnantiksi ja siirrettiin 23. jalkaväkidivisioonan komentajaksi Helsinkiin, mistä hän siirtyi kaksi vuotta myöhemmin 3. jalkaväkidivisioonan komentajaksi.[1]

Ensimmäisen maailmansodan sytyttyä Sirelius määrättiin Aleksandr Samsonovin komentamaan Venäjän 2. armeijaan II armeijakunnan komentajaksi. Hän osallistui muun muassa venäläisille katastrofaalisen tappion tuottaneeseen Tannenbergin taisteluun elokuussa 1914. Sirelius kuitenkin ylennettiin vuoden 1915 alussa jalkaväenkenraaliksi ja siirrettiin XXIII armeijakunnan komentajaksi. Vuonna 1916 hän komensi IV Siperian armeijakuntaa. Vuoden 1917 alussa Sirelius sai komentoonsa Romaniassa XXIII ja XXXIV armeijakunnista yhdistetyn niin sanotun Dobrudžan armeijan. Hän oli jalkaväenkenraali Leonid Leschin ohella ainoa Venäjän armeijan suomalaissukuisista upseereista, joka sai ensimmäisen maailmansodan aikana komentoonsa kokonaisen armeijan.[1]

Sirelius erosi sotapalveluksesta helmikuun vallankumouksen jälkeen vuonna 1917. Hän tuki Venäjän sisällissodan alkuvaiheessa Etelä-Venäjällä toimineita valkoisia kenraaleita, mutta jäi bolševikkien vangiksi. Hänet vietiin vankina Pietariin (Petrogradiin), minkä jälkeen hänet teloitettiin tarkemmin tuntemattomana ajankohtana.[1]

Kenraalimajuri ja lääninkuvernööri Leo Aristides Sirelius oli Otto Leonidas Sireliuksen veli.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Otto Leonidas Sirelius Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917. Biografiakeskus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  2. Леонид-Отто Оттович Сирелиус (venäjäksi) Grwar.ru. Viitattu 16.10.2014.