Otto Kretschmer

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Otto Kretschmer
1912-1998
Bundesarchiv Bild 183-L16644, Kapitänleutnant Otto Kretschmer.jpg
Lisänimet Otto der Schweigsame (Vaitelias Otto)
Syntymäpaikka 1. toukokuuta 1912,
Heidau, Liegnitz
Kuolinpaikka 5. elokuuta 1998,
Straubing, Baijeri
Maa tai osapuoli Saksa
Palvelusvuodet 1930-1947, 1955-1970
Ylin sotilasarvo Flotillenadmiral
Komentajuudet U-35, 1937-07-31 – 1937-08-15

U-23, 1937-10-01 – 1940-04-01 U-99, 1940-04-18 – 1941-03-17

Korkeimmat kunniamerkit Ensimmäisen luokan rautaristi

U-Boots-Kriegsabzeichen Rautaristi tammenlehvillä ja miekoilla

Otto Kretschmer (1. toukokuuta 1912 Heidau, Liegnitz5. elokuuta 1998 Straubing, Baijeri) oli koko toisen maailmansodan menestyksekkäin sukellusveneen päällikkö upottaen 274 333 bruttorekisteritonnia (47 alusta).

Opiskelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jo 17-vuotiaana Kretschmer opiskeli 8 kuukautta englantia Exeterin kaupungissa, oppien puhumaan kieltä sujuvasti. Huhtikuussa 1930 hän kävi läpi upseerikurssin, palvellen ensin koululaiva Niobella ja myöhemmin yli vuoden kevyellä risteilijällä KMS Emdenillä. Joulukuussa 1934 palveli risteilijä KMS Kölnillä, siirtyen 1936 sukellusveneisiin.

Ennen sotaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen oma vene oli U-35 ja partioita suoritettiin Espanjan aluevesillä sisällissodan aikana 1937. Näin Saksa testasi myös aseitaan laillisesti tukemalla Francisco Francon joukkoja. Syyskuussa 1937 hän jätti U-35:n päällikkyyden siirtyen U-23:n päälliköksi.

Toinen maailmansota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kretschmer vuonna 1940

Ensimmäisiä operaatioita sodan aikana olivat laivaväylien miinoitukset ja partiot mm. Pohjanmerellä. Huhtikuussa 1940 hän sai uudemman ja suuremman, tyypin VII B-sukellusveneen päällikkyyden. Aluksen numero oli U-99. Aluksen vaakuna oli kultainen hevosenkenkä, jonka mukaan Kretschmer nimesi sodan jälkeen sanelemansa muistelmateoksen sotilasurastaan ja Atlantin taisteluista. Kirjan toteutti kirjailija Terence Robertson ja se ilmestyi suomeksi jo vuonna 1957 Otavan kustantamana ja Juhana Perkin kääntämänä. Teos on mutkatonta sotilaan tarinointia ja antaa lukijalleen luotettavan vaikutelman.

Kretschmerin käyttämä taktiikka oli poikkeava muihin sukellusveneen päälliköihin verrattuna joille oli opetettu hyökkäämään periskooppisyvyydestä ja ampumaan n. 2–3 torpedoa suuremman osumatodennäköisyyden takia, vihollinen kun useimmiten myös mutkitteli, tehden hyökkäyksestä vaikeahkon.

"Vaitelias Otto" - kuten häntä kutsuttiin, taas suosi pintahyökkäystä pimeällä, milloin sukellusvene oli huomaamaton ja eritoten nopeampi jolloin alus pääsi nopeasti pois taistelualueelta, tutkaa kun ei vielä ollut sota-aluksissa. Myös se, miten Kretschmer pyrki ampumaan vain yhden torpedon alusta kohti selittää, miksi hän on kiistaton tonnistokuningas. 17. maaliskuuta 1941 yöllä Kretschmerin hyökättyä jopa 10 aluksen kimppuun, hävittäjä HMS Walker havaitsi U-99:n pinnalla ja hyökkäsi syvyyspommein jolloin alus sai vakavia vaurioita, pakottaen sukellusveneen pintaan. Hävittäjät kaartelivat U-99:n ympärillä ja Kretschmer antoi käskyn jättää alus ja upottaa se. 43:sta miehistön jäsenestä 40 selvisi hengissä, mukaan luettuna veneen päällikkö. Joulukuussa 1947 hän pääsi pois sotavankileiriltä.

Sodan jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sodan jälkeen hän liittyi vastaperustettuun Länsi-Saksan laivastoon, Bundesmarineen. Hän yleni lopulta lippueamiraalin arvoon ja jäi laivastosta täysinpalvelleena eläkkeelle.

Oltuaan lomalla vuonna 1998 Kretschmer kuoli onnettomuuden jälkeen Baijerissa.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]