Otto Grotewohl
Otto Grotewohl (11. maaliskuuta 1894 Braunschweig, Saksa – 21. syyskuuta 1964 Itä-Berliini) oli saksalainen poliitikko ja Saksan demokraattisen tasavallan pääministeri (1949–1964).
Toisen maailmansodan jälkeen 1945 Grotewohl julistautui Saksan sosiaalidemokraattien johtajaksi Neuvostoliiton miehitysvyöhykkeillä, joiden sosiaalidemokraattiset järjestöt hän ohjasi yhdistymään pakolla - onnistumatta kuitenkaan Itä-Berliinissä - neuvostovyöhykkeillä toimiviin Wilhelm Pieckin johtamiin Saksan kommunistisiin järjestöihin 1946, jolloin syntyi Saksan sosialistinen yhtenäisyyspuolue (SED), myöhemmin Saksan demokraattista tasavaltaa (Itä-Saksa) itsevaltaisesti hallinnut kommunistipuolue. Sen puheenjohtajina toimivat Wilhelm Pieck ja Otto Grotewohl vuoteen 1950.
Grotewohlista tuli Itä-Saksan pääministeri 1949. Puheessaan SED:n edustajakokoukselle vain muutama viikko neuvostojohtaja Iosif Stalinin kuoleman jälkeen 1956 Grotewohl mainitsi epäkohdista Itä-Saksan järjestelmässä. Hän arvosteli laittomia vangitsemisia sekä vaati enemmän kansalaisoikeuksia ja kehittämään poliittista keskustelua. Hän myös arvosteli oikeusministeri Hilde Benjaminin brutaalia toimintaa.
Grotewohlilla todettiin leukemia 1960. Vaikka olikin edelleen pääministerin toimessa, hän ei ollut poliittisesti aktiivinen enää vuoden 1961 jälkeen saadessaan lääketieteellistä hoitoa Neuvostoliitossa. Hän kuoli 1964.
Otto Grotewohl palkittiin itäsaksalaisella Karl Marxin kunniamerkillä 1952.
Sivulta puuttuu