Otto Carius
| Otto Carius | |
|---|---|
Otto Carius |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 27. toukokuuta 1922 (ikä 90) |
| Sotilashenkilö | |
| Palvelusmaa(t) | |
| Palveluvuodet | 1940–1945 |
| Taistelut ja sodat | Toinen maailmansota |
Otto Carius (s. 27. toukokuuta 1922 Zweibrücken) on saksalainen entinen panssarivaununjohtaja ja reservin luutnantti. Hän tuhosi Tiger I -vaunullaan yli 150 vihollisen panssarivaunua toisessa maailmansodassa. Carius on yksi kaikkien aikojen menestyksekkäimmistä panssarivaunujohtajista.
Carius aloitti rintamapalveluksensa panssarimiehenä 20. panssaridivisioonan 21. panssarirykmentissä kesäkuussa 1941, jolloin hän toimi PzKpfw 38 (t)-panssarivaunun lataajana. Elokuun ensimmäisenä päivänä 1941 Carius ylennettiin alikersantiksi. Vuoden 1943 alussa Carius siirrettiin 502. raskaaseen panssarivaunupataljoonaan, joka oli varustettu Tiger I -panssareilla. Carius osallistui pataljoonineen Leningradin rintaman taisteluihin ja kesällä 1944 Narvan ratkaisutaisteluihin muun muassa Sinimäillä. Luutnantti Carius haavoittui vakavasti 24. heinäkuuta 1944 Daugavpilsin suunnalla Latviassa. Toivuttuaan hänet määrättiin järeillä Jagdtiger-panssarintorjuntavaunuilla varustetun 512. raskaan panssarintorjuntapataljoonan 2. komppanian päälliköksi. Cariusin komppania osallistui keväällä 1945 taisteluihin muun muassa Siegburgissa ja Reinillä. Cariusin sota päättyi hänen komppaniansa antautumiseen yhdysvaltalaisjoukoille 15. huhtikuuta 1945.
Carius palkittiin muun muassa ensimmäisen ja toisen luokan rautaristeillä, rautaristin ritariristillä tammenlehvin ja hopeisella panssaritaistelumerkillä.
Sodan jälkeen Carius kouluttautui apteekkariksi ja perusti Herschweiler-Pettersheimiin, Rheinland-Pfalziin, apteekin nimeltä Tiger-Apotheke. Hän kirjoitti 1960 myös kirjan Tiger im Schlamm: Die 2./schw.Pz.-Abt.502 vor Narwa und Dünaburg (”Tiikerit mudassa: 2. raskas panssariosasto 502 Narvassa ja Daugavpilsissä”) sotakokemuksistaan.
Sivulta puuttuu