Otava-konserni
| Otava Oy | |
|---|---|
 |
|
| Yritysmuoto | osakeyhtiö |
| Perustettu | 1890 |
| Perustaja |
Hannes Gebhard Eliel Aspelin-Haapkylä |
| Toimitusjohtaja | Pehr Alexander Lindholm |
| Puheenjohtaja | Henrik Ehrnrooth |
| Kotipaikka | Helsinki, Suomi[1] |
| Toimiala | rahoitusalan holdingyhtiöiden toiminta[1] |
| Liikevaihto |
 277,7 milj. € (2020)[2] |
| Liikevoitto |
 24,0 milj. € (2020)[2] |
| Henkilöstö |
1 034 henkilöä (2020)[2] |
| Tytäryhtiöt | Kustannusosakeyhtiö Otava Otavamedia, Suomalainen Kirjakauppa, Like Kustannus, Moreeni, Otavan Kirjapaino, Jamera |
| Omistaja | Reenpään suku ja Otavan kirjasäätiö |
| Kotisivu |
otavakonserni |
Otava-konserni (viralliselta nimeltään Otava Oy, vuosina 2000–2010 Otava-Kuvalehdet Oy)[1] on suomalainen mediakonserni, joka keskittyy kirjojen ja aikakauslehtien kustantamiseen. Graafisen viestinnän kustantajana se on neljänneksi suurin Suomessa. Konserni on jaettu kirjaryhmään, jonka tärkein tytäryhtiö on Kustannusosakeyhtiö Otava sekä lehtiryhmään, jonka tärkein tytäryhtiö on Otavamedia Oy. Otava-konserni omistaa myös Suomalainen Kirjakauppa Oy:n, Like Kustannus Oy:n ja Otavan Kirjapaino Oy:n. Otava Oy:n omistavat Reenpään suku ja Otavan kirjasäätiö.[3]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kustannusosakeyhtiö Otava Oy perustettiin vuonna 1890. Kirjapainotoiminnan Otava aloitti 1908 ja aikakauslehtien kustantamisen Suomen Kuvalehden myötä 1916. Otava oli perustamassa Yhtyneitä Kuvalehtiä (nyk. Otavamedia) 1934 sekä Suurta Suomalaista Kirjakerhoa 1969.[2] Vuodesta 1998 yhtiöt ovat olleet kokonaan konsernin omistuksessa. Asiakaslehtiä julkaiseva Kynämies tuli osaksi konsernia vuonna 2000. Vuonna 2006 Otava-Kuvalehdet osti Sonera Plazan (nykyinen Plaza.fi) ja Mach1 Oy:n (nykyinen NettiX Oy, sittemmin myyty Alma Medialle). Suomalainen Kirjakauppa siirtyi Sanomalta Otavan omistukseen 2011.[3]
Otava oli pörssiyhtiö vuodesta 1945 vuoteen 1991, jolloin se vetäytyi pörssistä valtausuhan torjumiseksi. Nykyisin sen suurimmat omistajat ovat Reenpään suvun edustajat, jotka omistavat konsernista 97 prosenttia.[3] Olli Reenpää, joka oli toiminut hallituksen puheenjohtana vuodesta 1968,[4] luopui puheenjohtajuudesta täytettyään 80 vuotta vuonna 2014, ja uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Henrik Ehrnrooth,[3] joka on ollut hallituksessa vuodesta 1988.[4]
Otava-konsernin omistuksessa oli NettiX, kunnes Alma Media osti sen vuonna 2021. Kauppahinta oli 170 miljoonaa euroa.[5]
Konsernin rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Konsernin emoyhtiö on Otava Oy ja liiketoiminta-alueet ovat kirjojen kustantaminen (Kirjat), kirjakauppa (Kauppa), aikakauslehtien kustantaminen (Media) ja markkinapaikat (Otava Markkinapaikat). Otava-konserni on suurin kirjankustantaja Suomessa.[2]
Kirjojen kustantaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kustannusosakeyhtiö Otava
- Like Kustannus Oy (vuodesta 2006)
- Moreeni (2014)
- F-Kustannus (2015)
- Nemo (2016)
- Finn Lectura (2018)[2]
- Satukustannus (2019)
- Karisto (2020)
- Atena Kustannus Oy (2020)
- Otavan Kirjapaino Oy
Kirjakauppa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aikakauslehtien kustantaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Otavamedia Oy
- Ühinenud Ajakirjad AS
Otava Markkinapaikat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Otava Markkinapaikat Oy (emoyhtiö)
- SL-Mediat Oy
Yritykset joiden liiketoiminta-aluetta ei kerrota vuosikertomuksessa:
- Kirjatalo Oy
- Otavanmäki Oy
- Kirjavälitys Oy (konsernin om.osuus 40,2 %)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä Patentti- ja rekisterihallitus ja Verohallitus. Viitattu 31.10.2021.
- ↑ a b c d e f Tilinpäätös 2020 Otava-konserni. Viitattu 31.10.2021.
- ↑ a b c d Antti Mikkonen: Vapise heikko media, Olli Reenpään ja sukulaisten Otava on elämänsä iskussa. Talouselämä, 10/2014, s. 36–41. Talentum Oyj.
- ↑ a b Sareskoski, Laura (toim.): Otava-Konserni vuosikertomus 2013 (pdf) Otavamedia Oy. Arkistoitu 11.7.2014. Viitattu 23.12.2014.
- ↑ Alma Media ostaa Otavalta muun muassa Ampparit ja Nettiauton Iltalehti. 5.3.2021. Viitattu 24.10.2021.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Salokannel, Juhani: Hengen paloa & painettua sanaa. Renqvist-Reenpäät kustantajina 1815–2015. Otava, 2015. ISBN 978-951-1-27838-2.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pilke, Helena: Seitsemän sukupolvea, 200 vuotta kustannustoimintaa. (Arkistoitu – Internet Archive) Arvostelu Salokantelen kirjasta Hengen paloa & painettua sanaa. (Agricolan kirja-arvosteluja 26.5.2015.)
| ||||||||||
