Otava (kirjankustantamo)

Wikipedia

Kustannusosakeyhtiö Otava

Yritysmuoto	osakeyhtiö
Perustettu	1890
Toimitusjohtaja	Antti Reenpää (huhtikuusta 2008 Sara Mella)
Kotipaikka	Helsinki
Toimiala	kustantaminen
Tuotteet	kirjat
Liikevaihto	88,1 milj. € (2006)^[1]
Liikevoitto	11,6 milj. € (2006)^[1]
Emoyhtiöt	Otava-Kuvalehdet Oy
Kotisivu	otava.fi

Otavan kivinen toimitalo Uudenmaankadulla täytti kesäkuussa 2006 sata vuotta.

Kustannusosakeyhtiö Otava on yksi Suomen suurimmista kirjakustantamoista. Otava on ollut merkittävä suomenkielisten kirjojen ja runokokoelmien julkaisija jo varhain. Otava on julkaissut mm. Eino Leinon, Veijo Meren, Marja-Liisa Vartion, Paavo Haavikon ja Tuomas Anhavan tuotantoa. Suurimpiin painosmääriin on yltänyt Laila Hirvisaari (ent. Hietamies) yli kolmella miljoonalla painetulla kirjalla.

[muokkaa] Omistus ja johto

Yhdessä Yhtyneiden Kuvalehtien kanssa Otava muodostaa Otava-Kuvalehdet-konsernin. Sen omistavat Reenpään suku ja Otavan kirjasäätiö. Konsernijohtaja on Olli Reenpää. Yhtiön hallituksessa on (2007) varsinaisina jäseninä Tauno Matomäki, Jorma Ollila, Olli Reenpää, Henrik Ehrnrooth, Heikki Lehtonen, Antti Reenpää ja Eero Broman. Hallituksen varajäseniksi valittiin Leena Majander ja Ilkka Seppälä.

[muokkaa] Otavan historia

Otavan perustivat Hannes Gebhard ja Eliel Aspelin-Haapkylä vuonna 1890 suomenkielisen kansalliskirjallisuuden kustantajaksi. Vuodesta 1892 johdossa on ollut Alvar Renqvist jälkeläisineen, jotka ovat suomentaneet nimensä Reenpääksi. 1906 valmistui Helsingin Uudenmaankadulle arkkitehtien Karl Lindahlin ja Valter Thomén piirtämä jugend-rakennus, jossa yhtiö toimii edelleen. Kirjapainotoiminta alkoi 1908 ja aikakauslehtien kustantaminen Suomen Kuvalehden myötä 1916. 1934 Otava perusti yhdessä WSOY:n kanssa Yhtyneet Kuvalehdet, joka ryhtyi julkaisemaan mm. Seura-lehteä. Vuosina 1945–1991 Otava oli pörssiyhtiö. Kun sukuomistajat hankkivat yhtiönsä pörssistä takaisin itselleen, perustettiin uusi Otava, joka on eri juridinen henkilö kuin 1890 perustettu vanha Otava. 1955 Otava perusti Keuruun painotalon. Vuonna 1998 Otava lunasti Yhtyneet Kuvalehdet WSOY:ltä kokonaan itselleen. Otavan painolaitoksista ja Editan painolaitoksista muodostettiin Acta Print.

Vuoden 2006 alusta Otavan omistuksessa on ollut myös Like Kustannuksen kirjankustantamistoiminta, joskin Like on jatkanut toimintaansa itsenäisesti vanhassa toimipaikassaan.

[muokkaa] Kirjasodat ja kohut

Otava on myös julkaissut huomattavaa keskustelua herättänyttä kirjallisuutta. Vuoden 1924 kirjasodan aloitti Maria Jotunin kirja Tohvelisankari, se herätti huomiota aina eduskunnassa asti. Vuonna 1963 julkaistu Paavo Rintalan Sissiluutnantti oli toinen huomiota saanut kirja, se sai aikaan jopa boikotointiin kehottavia nimilistoja ja 34 reservin kenraalia protestoi sitä vastaan. Vuonna 1964 Hannu Salamasta tuli julkisen kirjakeskustelun päähahmo kirjansa Juhannustanssit ansiosta. Salama tuomittiin lopulta jumalanpilkasta kolmeksi kuukaudeksi vankeuteen ja Kari Reenpää, Otavan tuolloinen toimitusjohtaja, sakkoihin. Kyseinen kohu on yksi tunnetuimmista kirjakohuista Suomessa.

[muokkaa] Palkittuja kirjailijoita

Monet Otavan kirjailijoista ovat saaneet kirjallisuuspalkintoja. Ensimmäisen suomalaisen Nobel-palkitun, F.E. Sillanpään, teoksia julkaisi Otava. Ensimmäinen Finlandia-palkittu kirjailija oli Erno Paasilinna, hänelle palkinto myönnettiin esseekokoelmasta Yksinäisyys ja uhma vuonna 1984. Ensimmäisen Tieto-Finlandian sai Erik Tawastjerna Sibelius-elämäkerrasta, myös Otavan kirjailijoita. Muita Finlandia-palkittuja ovat Jörn Donner (Isä ja poika, 1985), Olli Jalonen (Isäksi ja tyttäreksi, 1990), Arto Melleri (Elävien kirjoissa, 1991), Bo Carpelan (Alkutuuli, 1993 sekä Kesän varjot, 2005), Hannu Mäkelä (Mestari, 1995), Antti Tuuri (Lakeuden kutsu, 1997) ja Kristina Carlson (Maan ääreen, 1999).

[muokkaa] Tietokirjallisuutta

Iso Tietosanakirja, 1931-58

Otavalla on pitkä historia myös tietokirjallisuuden osalta. Vuodesta 1906 alkaen (ensimmäinen osa, viimeinen julkaistiin vuonna 1920) se julkaisi yhdessä WSOY:n kanssa kymmenosaisen Tietosanakirjan, lempinimeltään Iso Musta. Myöhemmin Otava julkaisi 17-osaisen Ison tietosanakirjan (1931-58), 10-osaisen Otavan ison tietosanakirjan (1960-1965) ja Otavan Suuren Ensyklopedian (1976-1982). Muita tunnettuja tietokirjoja ovat Mitä missä milloin -sarja (vuodesta 1951) ja Kuka kukin on (vuodesta 1909, tuolloin nimellä Aikalaiskirja).