Oskar Hultman
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Oskar Fredrik Hultman (21. joulukuuta 1862 Tammisaari – 31. toukokuuta 1929 Tammisaari)[1] oli suomalainen kielentutkija.[2]
Henkilöhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hultmanin vanhemmat olivat konsuli, valtiopäivämies Fritiof Hultman ja Amalia Maria Josepha Morawitz ja puolisot vuodesta 1890 Emilia Strömberg (k. 1894) ja vuodesta 1910 Emmy Maria Stenbäck. Hultman tuli ylioppilaaksi 1881 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1887 ja lisensiaatiksi 1905. Filosofian tohtoriksi hän väitteli 1906. Hultman opiskeli kielitiedettä Uppsalassa 1887–1891 ja 1899. Hän oli ensin Helsingin yliopiston Pohjoismaiden kielten dosentti vuodesta 1907 ja sitten ruotsin kielen ja kirjallisuuden ylimääräinen professori 1909–1929.[1][2][3][4][5]
Julkaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- De östsvenska dialekterna, 1894
- Till behandlingen af u-omljudet af a i de östnordiska språken, 1894
- Jöns Buddes bok: en handskrift från Nådendals kloster, 1895, toim. O. F. Hultman
- Nya fall af fornsvensk vokalförlängning, 1904
- Hälsingelagen och Upplandslagens ärfdabalk i Cod. Ups. B 49, 1905
- Nuckömålets fiur 'fyra', 1906
- I det gamla Ekenäs: studier och anteckningar, 1910, Oskar Hultman, Ernst Häyrén, Emmy Hultman
- Om uppkomsten av den bildade talsvenskan i Finland: föredrag vid Svenska Litteratursällskapets årshögtid den 5. febr. 1914, 1914
- Härstamma Finlands svenskar från Sverige?, 1920
- Finlandssvenskarnas härkomst: en replik till prof. Karsten, 1921
- Våra svenska bygdemål, 1922
- Namnet Föglö, 1924
- Festskrift tillägnad Hugo Pipping på hans sextioårsdag den 5 november 1924, 1924
- Efterlämnade skrifter 1–2, 1931–1939
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899 (Viitattu 27.11.2020)
- ↑ a b Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 884. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8.
- ↑ Aikalaiskirja. Henkilötietoja nykypolven suomalaisista, s. 170. Helsinki: Tietosanakirja-Osakeyhtiö, 1920.
- ↑ Kuka kukin oli (Viitattu 27.11.2020)
- ↑ Otavan Iso tietosanakirja 3, s. 903-
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Väisänen, Maija: Hultman, Oskar (1862–1929). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 28.2.2001. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- Porvarillista rakkautta: Oskar ja Mili Hultmanin tarina (1886–1894), 1997, Hanna Elomaa (toim.)
- Vanhat kirjeet kertovat suhteista, joissa osattiin olla erillään. Viestejä kadonneesta Suomesta. Helsingin Sanomat, 24.12.1997, s. 23.
| ||||||||||||||
