Oskar Groundstroem
Oskar Maximilian Groundstroem ['grundström][1] (7. toukokuuta 1868 Siuntio – 2. elokuuta 1940 Helsinki) oli suomalainen tilastotieteilijä ja Suomen työväenliikkeen alkuvaiheen johtajia. Työväenliikkeessä hän oli wrightiläisen kauden johtajia 1880–1890-luvulla.[2][3][4]
Henkilöhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Groundstroemin vanhemmat olivat kruununvouti Carl Edvard Groundstroem ja Alexandra Constance Rein. Hän pääsi ylioppilaaksi Hämeenlinnan normaalilyseosta 1886 ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1891 ja filosofian maisteriksi 1894. [3][4]
Groundstroem oli Tilastollisessa päätoimistossa 2. aktuaarina vuodesta 1895 ja maataloushallituksessa aktuaarina vuodesta 1907. Groundstroem toimi viimeksi maataloushallituksen tilastotoimiston johtajana 1917–1936. Hän toimi myös Helsingin teknillisen opiston suomenkielen opettajana vuodesta 1926. Groundstroem toimitti Suomen virallisen tilaston osan III (maataloustilastolliset julkaisut) vuodesta 1908 alkaen.[3][4]
Groundstroem oli säätyvaltiopäivillä porvarissäädyssä Helsingin edustaja 1905–1906.[5] Hän oli Helsingin kaupunginvaltuuston jäsenenä 1909–1911 ja Helsingin työväen asiain lautakunnan jäsenenä 1906–1913 sekä Uudenmaan läänin vaalipiirin keskuslautakunnan jäsenenä 1907–1929.[4]
Oskar Groundstroem oli naimisissa vuodesta 1906 Helmi Elvira Tukiaisen kanssa.[3] Oskar Groundstroemin kaksoisveli oli opetusministeriön esittelijäneuvos ja kansliapäällikkö, kanslianeuvos Ivar Groundstroem (1868–1944).[6]
Julkaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Mihin pyritään?: silmäyksiä Suomen työväenliikkeeseen; kirj. Oskar Groundstroem ja A. H. Karvonen. Työväen valtuuskunnan kirjasia 1. Otava 1898
- Sovintotuomioistuimet työnsopimusriidoissa. Työväen valtuuskunnan kirjasia 2. Gutenberg, Helsinki 1899
- Suomen virallinen maataloustilasto: sen synty, kehitys ja nykyinen järjestely. Yhteiskuntataloudellisia kirjoituksia 23. WSOY 1927
- La statistique agricole en Finlande. Institut international d'agriculture, service de la statistique générale, Rome 1929
- Lantbruket i Tyskland under världskriget. 1929
- Viljain ja perunan hehtaarisadot ja hehtolitrapainot Suomessa vuosina 1921-1935. Suomen maataloustieteellisen seuran julkaisuja 37. Helsinki 1938
Toimitustöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Suomen maatilat: tietokirja maamme keskikokoisista ja suurista maatiloista. 1 osa, Uudenmaan lääni; toimitusneuvottelukunta Uuno Brander, Osk. Groundstroem, S. Mattsson ; toimittajat Felix Jonasson, Akseli Kivialho, K. Kivialho. WSOY 1931
- Suomen maatilat: tietokirja maamme keskikokoisista ja suurista maatiloista. 2 osa, Hämeen lääni; toimitusneuvottelukunta Uuno Brander, Osk. Groundstroem, S. Mattsson ; toimittajat Felix Jonasson, Akseli Kivialho, K. Kivialho. WSOY 1931
- Suomen maatilat: tietokirja maamme keskikokoisista ja suurista maatiloista. 3 osa, Turun ja Porin lääni, Ahvenanmaa; toimitusneuvottelukunta Uuno Brander, Osk. Groundstroem, S. Mattsson ; toimittajat Felix Jonasson, Akseli Kivialho, K. Kivialho. WSOY 1932
- Suomen maatilat: tietokirja maamme keskikokoisista ja suurista maatiloista. 4 osa, Kuopion, Mikkelin ja Viipurin läänit; toimitusneuvottelukunta Uuno Brander, Osk. Groundstroem, S. Mattsson ; toimittajat Felix Jonasson, Akseli Kivialho, K. Kivialho. WSOY 1932
- Suomen maatilat: tietokirja maamme keskikokoisista ja suurista maatiloista. 5 osa, Oulun ja Vaasan läänit; toimitusneuvottelukunta Uuno Brander, Osk. Groundstroem, S. Mattsson ; toimittajat Felix Jonasson, Akseli Kivialho, K. Kivialho. WSOY 1933
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Uttal av finlandssvenska efternamn Kotus. Viitattu 23.6.2018. (ruotsiksi)
- ↑ Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 3, p.
- ↑ a b c d Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899
- ↑ a b c d Aikalaiskirja 1934
- ↑ Sigurd Nordenstreng: Porvarissäädyn historia Suomen valtiopäivillä 1809–1906: Osa V, s. 91–92. Helsinki: Otava, 1921.
- ↑ Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899 : Ivar Valdemar Groundstroem
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Harmaja, Leo: Oskar Groundstroem. Kansantaloudellinen aikakauskirja, 1. nide, Helsinki 1941
| ||||||||||||||
