Ory’s Creole Trombone

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Ory’s Creole Trombone” on Kid Oryn säveltämä jazzkappale. Ory nauhoitti sen Los Angelesissa vuonna 1921[1][2][3] (joidenkin lähteiden mukaan 1922[4][5]). Yhtyeeseen kuuluivat pasunisti Oryn lisäksi Mutt Carey (kornetti), Dink Johnson (klarinetti), Fred Washington (piano), Ed Garland (basso) sekä Ben Borders (rummut).[6] Nauhoituksen julkaisi John ja Reb Spikesin lyhytikäiseksi jäänyt levy-yhtiö Sunshine Records[4] ja siitä tuli ensimmäinen mustan yhtyeen tekemä jazznauhoitus.[5][7] Muita samana päivänä nauhoitettuja kappaleita olivat ”When You're Alone Blues”, ”Krooked Blues”, ”Society Blues”, ”That Sweet Something Dear”, ”Maybe Some Day” and ”Froggie Moore”.[1]

Oryn yhtyeen nimi oli Kid Ory’s Creole Orchestra, mutta he käyttivät Sunshine-nauhoituksissa nimeä Spike’s Seven Pods of Pepper Orchestra. Levy-yhtiö julkaisi samat nauhoitukset myös nimellä The Sunshine Band.[4] Reb Spikesin mukaan levytysstudion omistana Arne Nordskog painatti omat Nordskog Records -kansikuvansa tuotettuihin levyihin, ja Spikes joutui liimaamaan oman Sunshine-kantensa Nordskogin kansien päälle. Alkuperäisistä levyistä on tullut keräilyharvinaisuuksia; monissa tapauksissa Sunshine-kannet ovat kuluneet pois paljastaen osia Nordskogin kansikuvasta.[1]

Osa nauhoitussession masternauhoista tuhoutui kuumuuden takia, kun niitä kuljetettiin Los Angelesista New Jerseyssä sijaitsevaan äänilevytehtaaseen. Nauhoissa käytetty vaha suli kuumuudessa tehden neljä kuudesta nauhoituksesta käyttökelvottomiksi. Vahan sulaminen aiheutti myös kuuluvan napsahduksen ”Ory’s Creole Trombonen” painoksiin.[1]

Ory nauhoitti kappaleen urallaan useita kertoja. Vuonna 1927 hän soitti Louis Armstrongin Hot Five -yhtyeen nauhoituksissa, joihin kappale sisältyi.[8] Vuonna 1945 hän nauhoitti kappaleen oman Kid Ory’s Creole Orchestra -yhtyeensä kanssa.[9]

Sävellyksessä on selkeitä ragtime-musiikin elementtejä, mikä tekee siitä musiikilliselta tyyliltään uskollisemman vanhalle New Orleansin musiikkityylille kuin mitä monien Chicagossa nauhoittaneiden neworleansilaisten jazzsoittajien kuten King Oliverin musiikki oli. Sävellys on jaettu 16 tahdin osioihin. Osioissa A ja B seurataan alkuperäistä melodiaa improvisoiduilla variaatioilla. C-osa puolestaan toimii kertosäkeenä. Oryn alkuperäisessä nauhoituksessa C-osa soitetaan yhdessä improvisoiden; Louis Armstrong käytti myöhemmässä nauhoituksessaan C-osaa soolotilana itselleen ja klarinetisti Jimmie Noonelle.[10]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Floyd Levin, Benny Carter: Classic Jazz: A personal view of the music and the musicians, s. 14–24. University of California Press, 2002. ISBN 0520234634. (englanniksi)
  2. Jacqueline Cogdell DjeDje, Eddie S. Meadows: California Soul: Music of African Americans in the West, s. 41. University of California Press, 1998. ISBN 0520206282. (englanniksi)
  3. Scott Yanow: Kid Ory Allmusic. Viitattu 26 August 2011. (englanniksi)
  4. a b c Spike's Seven Pods of Pepper Orchestra Red Hot Jazz Archive. Arkistoitu 11 toukokuu 2015. Viitattu 25 August 2011. (englanniksi)
  5. a b Piero Scaruffi: A History of Jazz Music – The beginnings: New Orleans Scaruffi.com. Viitattu 25 August 2011. (englanniksi)
  6. David Sager: Kid Ory: Ory's Creole Trombone Jazz.com. Arkistoitu 31 toukokuu 2011. Viitattu 10 May 2011. (englanniksi)
  7. 100 Jazz Profiles: Edward 'Kid' Ory BBC.com. Viitattu 26 August 2011. (englanniksi)
  8. Louis Armstrong and His Hot Five Red Hot Jazz Archive. Viitattu 25 August 2011. (englanniksi)
  9. Kid Ory's Creole Orchestra Red Hot Jazz Archive. Arkistoitu 3 tammikuu 2015. Viitattu 25 August 2011. (englanniksi)
  10. Ory's Creole Trombone International Society for Jazz Research. Arkistoitu 31 maaliskuu 2012. Viitattu 26 August 2011. (englanniksi)