Ortogonaaliset polynomit

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Ortogonaaliset polynomit ovat ääretön joukko polynomeja , joista :s polynomi on aina :ttä astetta. Ortogonaalipolynomit ovat nimensä mukaisesti ortogonaalisia, eli kahden polynomin sisätulo

on nolla, aina kun . Tässä esiintyvä funktio on sisätulon painofunktio, joka voi olla myös ykkönen. Tämän ominaisuuden vuoksi tietty ortogonaalipolynomien joukko muodostaa polynomiavaruuden kannan samaan tapaan kuin vaikkapa koordinaatiston kantavektorit muodostavat vektoriavaruuden kannan. Integrointirajojen ja väliin jäävää aluetta kutsutaan polynomiperheen ortogonaalisuusväliksi. Rajoista jompikumpi tai molemmat voivat olla äärettömiä. Kanta-ominaisuutensa vuoksi ortogonaalipolynomeilla on runsaasti käytännön sovelluksia. Niiden avulla voidaan esimerkiksi kirjoittaa sarjakehitelmiä muille funktioille.

Ominaisuuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Generoiva funktio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ortogonaalisia polynomeja esiintyy sellaisen toisen kertaluvun differentiaaliyhtälön ratkaisuna, joka on muotoa

,

kunhan polynomi on korkeintaan toista astetta ja polynomi lineaarinen. Jokaiselle ortogonaalisten polynomien joukolle voidaan löytää funktio, joka tunnetaan Rodriguesin kaavana. Rodriguesin kaavan yleinen muoto on

,

missä painofunktio

ja polynomijoukosta riippuva kerroin. Monissa todistuksissa on kätevää käyttää varsinaista generoivaa funktiota. Funktio on generoiva funktio, jos polynomijoukolle on voimassa

Tällä voidaan todistaa esimerkiksi rekursiokaavoja.

Rekursiokaava[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jokaiselle ortogonaalisten polynomien joukolle voidaan myös löytää rekursiivinen kaava, jolla pystytään laskemaan joukon seuraava polynomi, kun kaksi edellistä polynomia tunnetaan. Yleinen rekursiokaava on muotoa

Juurten reaalisuus ja erisuuruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Voidaan osoittaa, että jokaisen ortogonaalipolynomin kaikki nollakohdat ovat erisuuria, reaalisia ja että ne kaikki sijaitsevat kyseisen polynomijoukon ortogonaalisuusvälillä. Voidaan myös osoittaa, että jonon :nnen polynomin kaikki nollakohdat sijaitsevat :nnen polynomin nollakohtien välissä.

Tunnettuja ortogonaalisia polynomeja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ortogonaalisia polynomeja syntyy mm. eräiden differentiaaliyhtälöiden ratkaisuna yhtälön sarjaratkaisun katketessa polynomiksi. Tunnettuja ortogonaalipolynomiparvia ovat