Orjolin alue
| Орло́вская о́бласть Orlovskaja oblast1 |
|||||
|---|---|---|---|---|---|
|
|||||
 |
|||||
| Pääkaupunki | Orjol 52°58′″N, 36°04′″E |
||||
| Suurin kaupunki (2010) | Orjol (317 747[1]) | ||||
| Kuvernööri | Aleksandr Kozlov | ||||
| Pinta-ala – yhteensä – vettä |
24 700 km² |
||||
| Väkiluku (2010) – yhteensä – väestötiheys |
786 935[1] / km² |
||||
| Aikavyöhyke – kesäaika |
UTC+3 UTC+4 |
||||
| Rekisterikilven numerot | {{{rekisterikilven numerot}}} | ||||
| Perustettu | 27. syyskuuta 1937 | ||||
| Kotisivu | www.adm.orel.ru | ||||
| 1 Translitteroituna |
|||||
Orjolin alue (ven. Орло́вская о́бласть, Orlovskaja oblast) hallinnollinen alue Venäjän lounaisosissa, sen Keskisessä federaatiopiirissä Itä-Euroopassa.
Sisällysluettelo |
Maantiede[muokkaa]
Se rajoittuu pohjoisessa Tulan alueeseen, idässä Lipetskin alueeseen, etelässä Kurskin alueeseen, lännessä Brjanskin alueeseen ja luoteessa Kalugan alueeseen.
Orelin alue sijaitsee Keski-Venäjän ylängöllä. Merkittävin joki on Oka, joka saa alkunsa alueen etelärajalta ja virtaa sieltä kohti pohjoista.[2]
Väestö[muokkaa]
Orelin alueen asukasluku oli vuoden 2010 väestönlaskennassa 786 935. Alueen suurimmat kaupungit olivat tuolloin Orjol (317 747 as.), Livny (50 343 as.) ja Mtsensk (43 222 as.).[1]
Vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan suurimmat etniset ryhmät olivat:lähde?
- venäläiset 820 000
- ukrainalaiset 11 200
- armenialaiset 3 500
- valkovenäläiset 2 400
- azerit 2 100
- tšetšeenit 1 600
- tataarit 1 400
Hallinto[muokkaa]
Orelin alue on yksi Venäjän federaation alueista (subjekti) ja sen pääkaupunki on Orjol. Alue on jaettu hallinnollisesti 19 piiriin ja 3 kaupunkialueeseen. Paikallishallinnon johdossa ovat aluehallinnon päämies ja alueduuma.
Jegor Strojev toimi alueen johdossa vuodesta 1993 vuoteen 2009. Hänen seuraajakseen tuli Aleksandr Kozlov.
Talous[muokkaa]
Alueen tärkeimmät teollisuudenalat ovat koneenrakennus, metalli-, kemian-, kevyt- ja elintarviketeollisuus. Maanviljely tuottaa viljaa, hamppua ja sokerijuurikasta. Lisäksi on karjan- ja siipikarjanhoitoa.
Historia[muokkaa]
Toisessa maailmansodassa Orelin alue oli Saksan hallussa 1941-43.
Lähteet[muokkaa]
- ↑ a b c Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija. (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Viitattu 23.7.2012. (venäjäksi)
- ↑ Новый Атлас автомобильных дорог 2006-2007. Россия - Страны СНГ - Прибалтика. 1:750 000 и 1:1500 000 (+ 1:4000 000). Главный редактор В.Х. Пейхвассер. Тривум, 220053, г. Минск. ISBN 985-409-072-8. (venäjäksi)
| Tasavallat |
Adygeia | Altai | Baškortostan | Burjatia | Dagestan | Hakassia | Ingušia | Kabardi-Balkaria | Kalmukia | Karatšai-Tšerkessia | Karjala | Komi | Mari | Mordva | Pohjois-Ossetia-Alania | Saha | Tatarstan | Tšetšenia | Tšuvassia | Tuva | Udmurtia |
|---|---|
| Aluepiirit |
Altai | Habarovsk | Kamtšatka | Krasnodar | Krasnojarsk | Perm | Primorje | Stavropol | Taka-Baikalia |
| Alueet |
Amur | Arkangeli | Astrahan | Belgorod | Brjansk | Irkutsk | Ivanovo | Jaroslavl | Kaliningrad | Kaluga | Kemerovo | Kirov | Kostroma | Kurgan | Kursk | Leningrad | Lipetsk | Magadan | Moskova | Murmansk | Nižni Novgorod | Novgorod | Novosibirsk | Omsk | Orenburg | Orel | Penza | Pihkova | Rjazan | Rostov | Sahalin | Samara | Saratov | Smolensk | Sverdlovsk | Tambov | Tjumen | Tomsk | Tšeljabinsk | Tula | Tver | Uljanovsk | Vladimir | Volgograd | Vologda | Voronež |
| Liittovaltion kaupungit | |
| Autonominen alue | |
| Autonomiset piirikunnat |
