Onkijakala

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Onkijakala
Piirros onkijakalanaaraasta, johon on kiinnittynyt lajin koiraita.
Piirros onkijakalanaaraasta, johon on kiinnittynyt lajin koiraita.
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Yläluokka: Luukalat Osteichthyes
Luokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Alaluokka: Neopterygii
Lahko: Krottikalat Lophiiformes
Heimo: Pensaskrotit Linophrynidae
Suku: Haplophryne
Laji: mollis
Kaksiosainen nimi
Haplophryne mollis
Brauer, 1902[1]
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Onkijakala Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Onkijakala Commonsissa

Onkijakala (Haplophryne mollis) on krottikaloihin kuuluva syvällä meressä elävä kalalaji, joka tunnetaan erityisesti naaraiden kyljessä loisivista koiraista.

Ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Värittömät onkijakalanaaraat ovat huomattavasti koiraita kookkaampia, sillä ne voivat kasvaa enimmillään 8 cm pituuteen, kun koiraiden enimmäispituus on keskimäärin vain 2 cm.[2] Naarailla on lisäksi otsassaan saaliseläinten houkutteluun tarkoitettu valoa hohtava elin. Lajin kaloilla on terävät hampaat ja bulldoggimainen suu.[3]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Onkijakalaa tavataan kaikilla trooppisilla ja subtrooppisilla merialueilla.[1][2] Kuten krottikaloille on tyypillistä, myös onkijakala elää syvällä meressä.[3]

Käyttäytyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Onkijakalakoiraat käyttäytyvät loisen tavoin, sillä löydettyään naaraan ne kiinnittyvät sen kylkeen lopullisesti. Koiras puree naarasta ja vähitellen sen suun iho sulautuu naaraan ihoon.[2] Kudosten sulauduttua toisiinsa myös koiraan ja naaraan verisuonet yhdistyvät. Samalla koiraan aivot, silmät ja sisäelimet surkastuvat, mutta sille kasvaa suuret kivekset. Naaraan kyljessä voi olla kerrallaan jopa viisikin koirasta.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Haplophryne mollis (Brauer, 1902) Luokittelu ja nimet Helsingin luonnontieteellinen keskusmuseo. Helsingin yliopisto.
  2. a b c Soft Leafvent Angler, Haplophryne mollis (Brauer, 1902) Australian Museum. 23.7.2010. (englanniksi)
  3. a b c Kaaro, Jani: Seksi tekee kekseliääksi. Tiede, 12.7.2011, nro 7, s. 31. Sanoma Magazines.