Omistajanvaihdos

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Omistajanvaihdos eroaa sukupolvenvaihdoksesta siten, että yrityksen jatkaja voi olla jokin muu kuin luopuvan yrittäjän rintaperillinen tai sukulainen. Erityisesti yrityskaupassa on kysymys omistajanvaihdoksista. Ulkopuolisella jatkajalla voidaan tarkoittaa esimerkiksi yrityksen pitkäaikaista työntekijää (MBO-kauppa = management buy out), samalla toimialalla toimivaa yritystä tai yrittäjyydestä kiinnostunutta henkilöä. Omistajanvaihdoksissa jatkajalle siirretään luopuvalta omistaja-yrittäjältä ennen kaikkea omistajuus ja johtajuus, osaamisen siirto saattaa alkaa vasta yrityskaupan jälkeen. Omistajanvaihdos toteutetaan osakeyhtiössä tyypillisesti osakekauppana tai substanssikauppana eli liiketoimintakauppana.

Yrityskaupan tyypillisimpiä sudenkuoppia ovat

  • myyjän epärealistinen hintakäsitys omasta yrityksestään
  • myyjän puutteelliset neuvottelutaidot yrityskauppaneuvottelussa
  • myyjä ei tiedä, onko myymässä osakkeita vai liiketoimintaa
  • ostaja ei tiedä, onko ostamassa osakkeita vai liiketoimintaa
  • vakuuksien puute, rahoituslaitos ei myönnä luottoa ostajalle
  • liiketoiminta ei ole riittävän kannattavaa, rahoituslaitos ei myönnä riittävän suurta luottoa ostajalle
Omistajanvaihdoksen rahoitus ja arvon määritys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yritysjärjestelyissä rahoitusta tarvitaan yleensä kauppahinnan maksamiseen, investointeihin tai käyttöpääomaan. Suomessa Finnvera tarjoaa omistajanvaihdoksen rahoitukseen palveluita. Samoin pankit rahoittavat omistajanvaihdoksia. Toisinaan omistajanvaihdosten rahoituksen voi neuvotella myös myyjän kanssa. Tavallisimmin yrityksen arvon määrittäminen tehdään yrityksen osto- tai myyntitilanteessa tai niitä suunniteltaessa. Myös esimerkiksi uuden osakkaan on hyvä tehdä arvonmääritys yhtiöstä ennen osakassopimuksen tekoa, jotta hän voi varmistaa, ettei maksa liikaa osakkeista. Yrityksen arvonmääritys luo pohjan yrityskaupan neuvotteluille. Yritysjärjestelyitä suunniteltaessa arvonmääritys antaa tietoa esimerkiksi veroseuraamusten arvioimiseksi, ja sen avulla voidaan vertailla erilaisia vaihtoehtoja ja menettelytapoja. Yrityskaupassa voidaan myydä muun muassa yrityksen liikeomaisuutta, liiketoimintaa, osakkeita tai osuuksia. On hyvä huomioida, että kauppatapa vaikuttaa niin verotukseen, vastuisiin kuin rahoitukseen[1]. Kauppahinta-arvio antaa realistisen arvion, mihin hintaan yrityksestä kaupat voisivat syntyä. Se on paras ja edullisin lähtökohta yrityksen ostoa, myyntiä tai sukupolvenvaihdosta suunnittelevalle.[2]

Yrityksen arvonmääritystä tarjoavat palveluina muun muassa yritysvälittäjät, lakitoimistot sekä yksityiset omistajanvaihdosasiantuntijat. Arvo määritellään joko substanssiarvona tai tuottoarvona[3]. Arvo on lopulta se, minkä yrityskaupan osapuolet hyväksyvät. (Lähde: Finnvera, Yrityspörssi ja Suomen Yrityskaupat Oy)

Omistajanvaihdosten tukeminen ja yritysmarkkinat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa omistajanvaihdoksia tukee julkiset organisaatiot sekä yksityiset toimijat. Julkisten organisaatioiden hankkeissa edistetään omistajanvaihdoksia alueellisesti ja valtakunnallisesti. Hankkeista saa lisätietoa Suomen Yrittäjistä, kaupunkien ja kuntien elinkeinotoimista sekä kehitysyhtiöistä. Yritysmarkkinoilla toimii useita eri organisaatioita ja palveluntarjoajia. He tarjoavat palveluita eri tarpeisiin kuten esimerkiksi arvon määritys, sukupolvenvaihdos, yritysjärjestelyt, ostajan etsiminen, myyjän etsiminen ja asiakirjojen laadinta. (Lähde:Suomen Yrityskaupat Oy ja Yrityspörssi Oy)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Yrityksen arvonmääritys – kaikki, mitä sinun tulee tietää yritysporssi.fi. Viitattu 26.7.2022.
  2. Kauppahinta-arvio yrityskaupat.net. Viitattu 26.7.2022.
  3. Yrityksen arvonmääritys – kaikki, mitä sinun tulee tietää Yrityspörssi Oy. Viitattu 26.7.2022.