Ominaisvastus

Wikipedia

Ominaisvastus eli ominaisresistanssi eli resistiivisyys (tunnus ρ) on aineen sähköinen ominaisuus, joka kuvaa, minkälainen sähköinen vastus eli resistanssi muodostuu minkäkin kokoisesta kappaleesta ainetta. Ominaisvastuksen SI-järjestelmän mukainen yksikkö on ohmimetri (tunnus Ωm, Ω m tai Ω·m). Ominaisvastuksen käänteisarvo on sähkönjohtavuus.

Ominaisvastus voidaan esittää yhtälöllä

,

missä E on sähkökenttä ja J virtatiheys. Ominaisvastuksen esitystapa sähköjohdolle on yhtälömuoto

,

missä on vastus, poikkipinta-ala ja johtimen pituus. Tällöin voidaan laskea vastus yhtälöllä . ^[1]

Aineiden resistanssi riippuu lämpötilasta. Metalleilla resistiivisyyden lämpötilakerroin on positiivinen eli resistanssi kasvaa lämpötilan kasvaessa, puolijohteilla ja elektrolyyteillä resistanssi taas pienenee lämpötilan kasvaessa.

Yleisimpien metallien ominaisvastuksia pienimmästä eli parhaasta sähkönjohteesta lähtien (lämpötilassa 20°C, 10⁻⁶ Ωm vastaa yksikköä Ω·mm²/m):

Aineiden ominaisvastuksia

Aine	Ominaisvastus	Ominaisvastuksen lämpötilakerroin
Hopea	0,0159·10−6 Ωm	4,0·10−3 /K
Kupari	0,0168·10−6 Ωm	3,9·10−3 /K
Kulta	0,024·10−6 Ωm
Alumiini	0,028·10−6 Ωm	4·10−3 /K
Messinki	0,070·10−6 Ωm	1,5·10−3 /K
Rauta	0,097·10−6 Ωm	6·10−3 /K
Teräs (arvot vaihtelevat laadun mukaan)	0,8·10−6 Ωm	3·10−3 /K

Vastuslankoina käytettyjä materiaaleja (lämpötilassa 20°C):

Aineiden ominaisvastuksia

Aine	Ominaisvastus	Ominaisvastuksen lämpötilakerroin
Konstantaani	0,50·10−6 Ωm	0,03·10−3 /K
Kanthal-lanka (eri seoksia)	1,4·10−6 Ωm	0,06·10−3 /K

[muokkaa] Lähteet