Ominaisvastus
Wikipedia
Ominaisvastus eli ominaisresistanssi eli resistiivisyys (tunnus ρ) on aineen sähköinen ominaisuus, joka kuvaa, minkälainen sähköinen vastus eli resistanssi muodostuu minkäkin kokoisesta kappaleesta ainetta. Ominaisvastuksen SI-järjestelmän mukainen yksikkö on ohmimetri (tunnus Ωm, Ω m tai Ω·m). Ominaisvastuksen käänteisarvo on sähkönjohtavuus.
Johtimen, jonka pituus on l ja poikkipinta-ala A, vastus R voidaan laskea ominaisvastuksesta ρ seuraavasti:
R = ρ · l / A
Laskentaesimerkki:
- Kuparikaapelia, jonka poikkipinta-ala on 1,5 mm², on 100 m. Kuparin ominaisvastus on 0,0168·10−6 Ωm.
- Lasketaan kaapelin resistanssi R = ρ · l / A = 0,0168·10−6 Ωm · 100 m / 1,5·10−6 m² = 1,12 Ω
Aineiden resistanssi riippuu lämpötilasta. Metalleilla resistiivisyyden lämpötilakerroin on positiivinen eli resistanssi kasvaa lämpötilan kasvaessa, puolijohteilla ja elektrolyyteillä resistanssi taas pienenee lämpötilan kasvaessa.
Yleisimpien metallien ominaisvastuksia pienimmästä eli parhaasta sähkönjohteesta lähtien (lämpötilassa 20°C, 10−6 Ωm vastaa yksikköä Ω·mm²/m):
| Aine | Ominaisvastus | Ominaisvastuksen lämpötilakerroin |
|---|---|---|
| Hopea | 0,0159·10−6 Ωm | 4,0·10−3 /K |
| Kupari | 0,0168·10−6 Ωm | 3,9·10−3 /K |
| Kulta | 0,024·10−6 Ωm | |
| Alumiini | 0,028·10−6 Ωm | 4·10−3 /K |
| Messinki | 0,070·10−6 Ωm | 1,5·10−3 /K |
| Rauta | 0,097·10−6 Ωm | 6·10−3 /K |
| Teräs (arvot vaihtelevat laadun mukaan) | 0,8·10−6 Ωm | 3·10−3 /K |
Vastuslankoina käytettyjä materiaaleja (lämpötilassa 20°C):
| Aine | Ominaisvastus | Ominaisvastuksen lämpötilakerroin |
|---|---|---|
| Konstantaani | 0,50·10−6 Ωm | 0,03·10−3 /K |
| Kanthal-lanka (eri seoksia) | 1,4·10−6 Ωm | 0,06·10−3 /K |
