Omarskan keskitysleiri

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun


Omarska (Omarskoje) oli serbien pystyttämä keskitysleiri Bosnian sodan aikana vuonna 1992-. Leiri sijaitsi pohjoisessa Bosnia-Hertsegovinassa Prijedorin kaupungin lähellä. Siellä pidettiin noin 6000 kroaatti- ja muslimivankia epäinhimillisissä oloissa[1]. Omarskan leiri oli kuolemanleiri, ja leirin vartijat mm. hakkasivat ja tappoivat vankeja. Omarskan keskitysleiri oli vain eräs Bosnia ja Hertsegovinassa sijaitsevista leireistä. Serbit pystyttivät erilaisia keskitys- ja vankileirejä myös Kroatiaan ja Serbiaan. Myös kroaatit ja muslimit pitivät keskitysleirejä.

Omarskan kuolemanleiri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Omarskan vankileiri oli vanhassa rautakaivoksessa ja malminkäsittelyalueella. Ihmisiä näännytettiin leirillä nälkään[2], heitä hakattiin ja kidutettiin muulla tavoin. 4. - 5. elokuuta 1992 maailmalle levisivät ITN-televisioyhtiön kuvat nälkiintyneistä piikkilanka-aidan sisällä olevista keskitysleirivangeista, jotka toivat väistämättä mieleen kuvat juutalaista keskitysleirivangeista toisessa maailmansodassa.

Eräs Omarskan vankien säilytyspaikka oli valtava malminlastausvaunu, jossa oli neljä päällekkäistä häkkiä[3], joiden keskellä vangit joutuivat olemaan ilman riittävää ruokaa, vettä ja vessaa[4], joten ulosteet valuivat kaltereiden välistä. Vankeja pidettiin myös avolouhoksessa, hallintorakennuksessa ja mailminerotuslaitoksessa[2].

Omaraskaan oli joutunut muun muassa Prijedorin kaupungin poliittinen ja kulttuurieliitti[4].

Vartijat tappoivat 10-15 vankia leirin ulkopuolella joka päivä[4] ja lisäksi muutamia kuoli hakkaamisiin[5].

Serbivartijat tappoivat vankeja kostoksi siitä, että sodassa muslimeja ja kroaatteja vastaan kaatui serbisotilaita[2].

Vuonna 2006 YK:n turvallisuusneuvoston Jugoslavia-tuomioistuin siirsi leirin johtajan Željko Meakićin ja siellä vartijana toimineen Momčilo Grubanin Haagista tuomittaviksi Bosnia-Herzegovinassa. Heitä syytetään vankien epäinhimillisestä kohtelusta, murhista, lyömisestä, seksuaalisesta ahdistelusta, nöyryyttämisestä ja psykologisesta pahoinpitelystä.[6]

Muita Bosnian sodan keskitysleirejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Keraterm, toinen epäiltyjen puolisotilaallisten joukkojen jäsenten kuulusteluleiri
  • Trnopolje, siviilileiri
  • Manjača, sotavankileiri

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Marita Vihervuori: Tervetuloa helvettiin: välähdyksiä Jugoslavian perintösodasta, Otava 1999, ISBN 951-116-390-6
  • Roy Gutman: Kansanmurhan todistaja - paportti etnisistä puhdistuksista Bosniassa, Like 1993, ISBN 951-578-160-4
  • Eivät tekisi pahaa kärpäsellekään - sotarikolliset tuomiolla, Slavenka Draculic, Like 2005, ISBN 952-471-612-7

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Omarska: A vision of hell BBC News 2001
  2. a b c Gutman 1993, s 95
  3. Gutman 1993, s 93-94
  4. a b c Gutman 1993, s 92
  5. Gutman 1993, s 94
  6. Zeljko Mejakic, Momcilo Gruban, Dusan Fustar and Dusko Knezevic transferred to Bosnia and Herzegovina ICTY Haag 2006