Oltermanni

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
1800-luvulta tehty oltermanninsauva esillä Mediamuseo Rupriikissa. Sauva on peräisin Alavuudelta. Sauvan päässä on kotelo, johon laitettiin paperilapulle kirjoitettuja viestejä. Koteloon on kaiverrettu talojen merkkejä.
Tämä artikkeli kertoo arvonimestä sekä kylän ja ammattikunnan vanhimmasta. Oltermanni on myös Valion valmistama juusto.

Oltermanni on historiallinen, nykyään erilaisissa epävirallisissa yhteyksissä käytetty arvonimi. Alun perin oltermanni oli kylänvanhin (ruots. byålderman, engl. alderman). Myös kaupungeissa vastaava nimitys oli käytössä tarkoittamassa porvariston luottamusmiestä. Sillä voidaan viitata myös ammattikunnan tai -killan esimieheen eli "vanhimpaan".[1] Hansaliitossa oltermanni (Ältermann, Comes Hansae) oli Hansan kauppa-aseman eli konttorin esimiehen sekä Hansapäivien äänivaltaisen edustajan arvonimi.

Keski-Euroopan maaseudulla oltermanneja valittiin Pohjois-Saksassa viimeistään 1200-luvulla sekä Tanskassa 1300-luvulla, mistä järjestelmä levisi hiukan myöhemmin Etelä-Ruotsin ns. tanskalaismaakuntiin. Suomessa oltermannilaitos syntyi vasta valtiovallan 1742 säätämän kyläjärjestysohjeen jälkeen.

Suomessa oltermannilaitos saavutti laajimman merkityksensä vain Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla, joiden kyliin laadittiin mallikyläjärjestyksen perusteella omia kyläasetuksia. Myös paikoin Hämeessä, Satakunnassa ja Karjalassa laadittin vastaavia järjestyssääntöjä ja valittiin oltermanneja, mutta kylähallinnollinen merkitys jäi näissä maakunnissa lyhytaikaiseksi tai vähäiseksi. Pohjois-Pohjanmaalla oltermannit toimivat lähinnä vain tulisijojen tarkastajina. [2]

Oltermanni johti kyläkokousta, jossa päätettiin tärkeistä asioista kuten ojittamisesta, niittyjen hoidosta ja niihin liittyvästä osuuksien jaosta. Oltermannin käytössä saattoi olla kylänarkku, jossa säilytettiin kylän yhteisiä asiapapereita.[3] Oltermannin hallussa oli myös arvomerkkinä oltermanninsauva tai kylänkapula. Sauvaa tai kapulaa käytettiin kyläkokouksen kutsumiseen laittamalla se kiertoon talosta taloon. Joskus sauvaan tehtiin lipas paperiviestin kuljettamista varten. Joillakin alueilla sauvaa käytettiin myös aitojen mittaamiseen, jolloin voitiin helposti tarkistaa, täyttikö aita lakisääteisen korkeuden.[4]

Oltermanni ja hänen kaksi lautamiestään (bisittare) muodostivat kylänoikeuden. Oltermannien ja kylän lautamiesten toimikausi oli yleensä yhdestä kolmeen vuotta. Heidät valitsi tehtäviinsä kyläkokous, mutta toisinaan toimi kulki vuorotellen talosta toiseen tietyssä järjestyksessä. Näihin luottamustoimiin kelpasivat yleensä vain talojen isännät, mutta joskus torpparitkin. [5]

Nykyään oltermanni-arvonimeä käyttävät ainakin teekkarikillat eli tekniikan opiskelijoiden ainejärjestöt.

Yhdysvalloissa Chicagon kaupungissa kaupunginvaltuusto koostuu viidestäkymmenestä oltermannista, jotka valitaan neljävuotiselle kaudelle.[6]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Nykysuomen sanakirja 1967: osa 4 / oltermanni
  2. Kallio, Reino, Pohjanmaan suomenkielisten kylien oltermannihallinto. Studia historica Jyväskyläensia 23. Jyväskylä 1982, s. 22–35.
  3. Pietiläinen, Timo: Kauhavan historia, osa I. Kivikaudesta kaupungiksi tuloon. Saarijärvi: Kauhavan kaupunki, 1999.
  4. http://www.helsinki.fi/kansatiede/histmaatalous/maanjaot/kyla.htm
  5. Kallio 1982, s. 162–184.
  6. City Council, Your Ward & Alderman

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]