Olof Werling Melin
_-_Swedish_inventor_of_a_shorthand_system.jpg)
Olof Werling Melin (3. elokuuta 1861 Göteborg – 15. tammikuuta 1940 Tukholma) oli ruotsalainen upseeri ja pikakirjoitusjärjestelmän kehittäjä. Nykyisin Ruotsissa käytetään pikakirjoitukseen lähes yksinomaan Melinin järjestelmää.[1]
Melin syntyi vuonna 1861 Göteborgissa. Hänen isänsä Olof R. Melin oli laivanvarustaja ja kansanedustaja. Melin tuli ylioppilaaksi vuonna 1880 ja aloitti sotilaallisen uran.[2] Hän jäi eläkkeelle everstinä vuonna 1921 toimittuaan viimeksi Bohuslänin rykmentin komentajana. [3].
Pikakirjoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Katso myös: Melinin järjestelmä
Melin opiskeli upseerinuransa alussa 1880-luvulla vapaa-ajallaan pikakirjoitusta. Ruotsissa oli jo tuolloin käytössä useita eri pikakirjoitusjärjestelmiä, joista Melin valitsi Gabelsbergerin järjestelmän. Vuonna 1889 hän ryhtyi vastaperustetun Ruotsin Gabelsberger-yhdistyksen varapuheenjohtajaksi, ja seuraavana vuonna hän julkaisi oppikirjan Lärobok i stenografi efter Gabelsbergers system för militärer.[4]
Vuonna 1892 Melin julkaisi oman pikakirjoitusjärjestelmänsä oppikirjassa Lärobok i Förenklad snabbskrift.[5] Hänen tavoitteenaan oli saada aikaan erityisesti ruotsille sopiva järjestelmä, ja hän tutki perusteellisesti eri äänteiden ja alku- ja lopputavujen esiintymistiheyksiä ruotsin kielessä.[6] Melinin järjestelmä oli yksinkertaisempi kuin aikaisemmat ulkomaisista järjestelmistä ruotsin kielelle sovitetut järjestelmät, ja se syrjäytti ne 1900-luvun alkupuolella.
Jäätyään eläkkeelle Melin omistautui pikakirjoituksen historian tutkimiselle[3] ja julkaisi vuosina 1927 ja 1929 laajan kaksiosaisen teoksen Stenografiens historia.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Melin, Olof Werling: Stenografiens historia. 2. osa. Tukholma: Nordiska Bokhandeln, 1929.
- Nordisk familjebok. andra upplagan, band 18. Tukholma: Nordisk familjeboks förlags aktiebolag, 1913.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Stenografins historia Melinska Stenografförbundet. Arkistoitu 10.10.2014. Viitattu 13.12.2013.
- ↑ Nordisk familjebok
- ↑ a b Melin 1929, s. 381.
- ↑ Melin 1929, s. 382.
- ↑ Melin 1929, s. 384.
- ↑ Melin 1929, s. 383.
| ||||||||||||||
