Olof Celsius vanhempi
| Olof Celsius vanhempi | |
|---|---|
 Olof Celsius vanhempi. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 19. heinäkuuta 1670 |
| Kuollut | 24. kesäkuuta 1756 (85 vuotta) |
| Kansalaisuus | Ruotsi |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkimusalue | kasvitiede, kielitiede ja riimututkimus |
Olof Celsius vanhempi (19. heinäkuuta 1670 – 24. kesäkuuta 1756) oli ruotsalainen kasvitieteilijä, kielentutkija, riimujentutkija ja pappi. Hän oli Ruotsin ensimmäinen sammaltutkija ja tieteenalan perustaja Ruotsissa.
Hän opiskeli satunnaisesti Uppsalan yliopistossa, sillä hänellä oli taloudellisia vaikeuksia. Hän sai opintonsa päätökseen Kaarle XI:n tuella. Maisterinpromootion (1694) jälkeen hän lähti ulkomaanmatkalle, joka ulottui Italiaan saakka (tammikuusta 1696 elokuulle 1698). Matkansa aikana hän kirjoittautui opiskelijaksi Saksan Leipzigissa (24.4.1694).[1]
Palattuaan kotiin hänet nimitettiin vuonna Uppsalan yliopiston filosofisen tiedekunnan adjunktiksi. Vuonna 1703 hänestä tuli pääaineensa kreikan kielen professori. Itämaisten kielten professori hänestä tuli 1715, teologian professori 1727 ja tuomiorovasti 1736. Hänen merkittävimpiä panoksiaan oli sammalten kerääminen, ja hän oli Carl von Linnén innoittaja, ajoitti useimmat Ruotsin riimukivistä. Hän vastusti heräävää götisismiä, jonka alkuunpanijoita oli Olof Rudbeck vanhempi. Rudbeckiin kohdistuva arvostelu perustui riimujen ikään ja alkuperään. Hänen merkittävin vastustajansa oli Erik Julius Björner, jota hänen esittämänsä arvostelu ei miellyttänyt.
Kuuluisaksi Celsius tuli Euroopassa kaksiosaisella Raamatun kasveja käsittelevällä teoksellaan Hierobotanicon sive de plantis sacræ scripturæ (1745–1747) sekä sillä, että hän julkaisi isänsä tulkinnan sauvattomista riimuista eli Hälsinglannin riimuista Oreades Helsingicæ (1710) sekä postuumisti julkaistun De runis Helsingicis observationes quædam (1771). Hänen merkittävimpänä riimuja käsittelevänä teoksenaan pidetään kuitenkin teosta Monumenta quædam sveo-gothica suis temporibus reddita (1726–33).
Hänen nimeämiensä kasvien tieteellisissä nimissä käytetään sen jälkeen liitettävää auktorilyhennettä Celsius.[2]
Celsius valittiin jäseneksi numero 25 Kungliga Vetenskapsakademieniin vuonna 1739, sen perustamisvuonna ja samana vuonna kuin hänen veljenpoikansa Anders Celsius. Hän oli myös johtavia henkilöitä tieteellisessä seurassa Bokvettsgillet, josta myöhemmin kehittyi Uppsala Vetenskapssocietet.
Hänen puolisonsa oli Margareta Insulander, ja heidän poikiaan olivat Olof Celsius nuorempi ja Magnus von Celse. Hänen isänsä oli kielitieteilijä Magnus Nicolai Celsius ja hänen veljensä oli Nils Celsius ja tämän poika oli Anders Celsius.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Olof d.ä. Celsius Ruotsin kansallisbiografia (Svenskt biografiskt lexikon, SBL). Ruotsin valtionarkisto, riksarkivet.se. Viitattu 24.1.2020. (ruotsiksi)
- ↑ Celsius, Olof (1670-1756) International Plant Names Index – IPNI. Viitattu 6.10.2020. (englanniksi)
| ||||||||||||||||||
