Oliver Lodge

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Oliver Joseph Lodge.

Sir Oliver Joseph Lodge (12. kesäkuuta 185122. elokuuta 1940) oli englantilainen fyysikko. Lodge tutki monia fysiikan ongelmia, mutta hän on tunnettu erityisesti langattoman viestinnän tutkimuksistaan.

Lodge syntyi Penkhullissa, Staffordshiren maakunnassa. Hän opiskeli Lontoon yliopistossa, josta valmistui vuonna 1877, jatkaakseen fysiikan laitoksen professorina samaisessa laitoksessa. Vuosina 1881–1890 hän opetti myös Liverpoolin yliopistossa. 1900–1919 hän toimi Birminghamin yliopiston johtajana. Hän sai ritarin arvonimen vuonna 1902 saavutuksistaan langattoman viestinnän tutkimuksessa.

Fysiikan tutkimus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lodge oli kiinnostunut Maxwellin sähkömagneettiseen säteilyyn liittyvistä teorioista. Hän tunsi Hertzin henkilökohtaisesti ja seurasi hänen kokeitaan. Lodge aloitti sähkömagneettisen säteilyn tutkimuksensa 1888, jolloin hän tutki lankaa pitkin etenevää jännitettä, joka synnytti parijohdon kipinäväliin kipinöitä. 1889 Lodge havaitsi, että kahden metallipallon väliin syntyi vetovoimaa, jos lähistöllä tapahtui sähköpurkaus. Periaate oli sama, kuin Branlyn kokeissa metallijauheen kanssa. Havainnon pohjalta sekä Branly että Lodge kehittivät laitetta, jolla voisi havainnoida sähkömagneettista säteilyä. Lodge antoi laitteelle nimen kohereeri ja se oli seuraavat viisitoista vuotta perustana kaikille radiokokeiluille.

Vuonna 1894 Lodge piti Oxfordissa luentoja Hertzin kokeista. Esityksessään hän siirsi morsen aakkosilla kirjoitetun sanoman radioteitse toiseen rakennukseen. Tämä oli tiettävästi ensimmäinen kerta, kun radiolla siirrettiin käytännöllistä informaatiota.

Lodge oli myös kiinnostunut kuolemanjälkeisestä elämästä. Hän kirjoitti lukuisia kirjoja aiheesta, fysiikkaan liittyvien teosten ohella.

Suomennettuja teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Raymond eli haastelua haudan takaa (1922)
  • Ihmisen eloonjääminen : tutkielma ihmisen tunnistamattomista kyvyistä (1920)