Oleksandr Dovženko

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Oleksandr Dovženkon muistomerkki Berliinissä

Oleksandr Petrovytš Dovženko (ukr. Олександр Петрович Довженко, ven. Александр Петрович Довженко, Aleksandr Petrovitš Dovženko, 10. syyskuuta (J: 29. elokuuta) 1894 Sosnytsja25. marraskuuta 1956 Moskova) oli ukrainalaissyntyinen neuvostoliittolainen elokuvaohjaaja ja kirjailija. Dovženko luetaan Sergei Eisensteinin ja Vsevolod Pudovkinin ohella Neuvostoliiton tärkeimpien elokuvaohjaajien joukkoon. Hänen tunnetuin ohjaustyönsä on Maa vuodelta 1930.[1]

Dovženko oli poikkeuksellinen klassisten neuvosto-ohjaajien joukossa. Sergei Eisensteinin, Vsevolod Pudovkinin ja Lev Kulešovin ohjaustyöt olivat korostuneesti neuvostoliittolaisia ja heidän elokuvansa tapahtumat sijoittuivat usein kaupunkiympäristöön. Dovženko puolestaan rakasti syvästi kotimaatansa Ukrainaa ja hänen elokuvansa sijoittuivat usein ukrainalaiselle maaseudulle.

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dovženko ohjasi kolme elokuvaa ennen Zvenigoraa, joka valmistui vuonna 1928. Dovženko yhdisteli elokuvassa myyttejä, kansanperinteitä ja historiaa.[2] Zvenigorassa kaksi veljestä asettuvat toisiaan vastaan bolševikkivallankumouksen aikana. Veljeksistä Tymiš asettuu bolševikkien ja Pavlo puolestaan kansallismielisten ukrainalaisten rinnalle.

Keskeiset ohjaajat kunnioittivat vallankumouksen kymmenvuotisjuhlaa elokuvissaan vuonna 1928. Dovženko ohjasi Arsenalin, joka on eräänlainen jatko-osa Zvenigoralle.[3] Elokuva kertoo Kiovan kansallismielisten ja kaupungin asevarastoa päämajanaan pitävien bolševikkien kahakoista ensimmäisen maailmansodan aikana. Dovženkon seuraava elokuva Maa käsitteli ajankohtaista maatalouden kollektivisointia. Talonpojat ja kulakit taistelevat toisiaan vastaan, mutta maatalouden edistys saapuu traktorin muodossa.

Dovženkon seuraava ohjaustyö Aerograd sijoittui kaukoitään ja elokuvan sankari on sisällissodan veteraani, jonka tehtävänä on jäljittää japanilaisia soluttautujia. Kun Dovženko sai Lenin-palkinnon vuonna 1935[4], Stalin kehotti häntä tekemään elokuvan Ukrainan sisällissodan myyttisestä sankarista, puna-armeijan komentajasta Nikolai Štšorsista. Punaisen lipun alla valmistui vuonna 1939.

Dovženko aloitti viimeisen elokuvansa käsikirjoituksen vuonna 1951. Runoelma merestä kertoo ihmisitä, joiden kodin tuhoaa Dnepr-joen varrelle rakennettu vesivoimalalaitos. Dovženko kuoli kesken elokuvan teon ja hänen vaimonsa Julija Solntseva saattoi elokuvan loppuun.[4] Solntseva ohjasi myös Liekehtivän taivaan alla, joka perustuu Dovženkon kansallismieliseen käsikirjoitukseen, joka kiellettiin.

Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oleksandr Dovženko sekä elokuvat Maa ja Liekehtivän taivaan alla ukrainalaisissa postimerkeissä

Ohjaustyöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käsikirjoitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lehtonen, Veli-Pekka: Elokuvaohjaaja Oleksandr Dovzenko oli Stalinin ajan lapsellinen toisinajattelija Porkkanavaras ja puolueesta erotettu kommunisti HS.fi. 1.4.1997. Viitattu 29.1.2011.
  2. Zvenyhora (1928): Ethnographic Modernism Viitattu 29.1.2011. (englanniksi)
  3. Arsenal (1929): Ukraine in Revolution Viitattu 29.1.2011. (englanniksi)
  4. a b Edelman, Rob: Dovzhenko, Alexander Viitattu 29.1.2011. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]