Ole luonani aina
| Ole luonani aina | |
|---|---|
| Never Let Me Go | |
 |
|
| Alkuperäisteos | |
| Kirjailija | Kazuo Ishiguro |
| Kieli | englanti |
| Genre | dystopia |
| Julkaistu | 2005 |
| Suomennos | |
| Suomentaja | Helene Bützow |
| Kustantaja | Tammi |
| Julkaistu | 2005 |
| Ulkoasu | sidottu |
| Sivumäärä | 394 |
| ISBN | 951-31-3195-5 |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Ole luonani aina (engl. Never Let Me Go) on brittikirjailija Kazuo Ishiguron vuonna 2005 julkaistu romaani. Se oli ilmestymisvuonnaan ehdolla arvostetun Booker-palkinnon saajaksi[1] ja vuonna 2006 brittiläisen Arthur C. Clarke -palkinnon saajaksi.[2] Time-lehti valitsi sen sadan parhaan vuosina 1923–2005 julkaistun englanninkielisen romaanin listalleen.[3]
Kirjasta ilmestyi Mark Romanekin ohjaama elokuvasovitus vuonna 2010.
Juonikuvaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kirjan kertoja on lapsuuttaan ja nuoruuttaan muisteleva Kathy H., joka aikuisuuteen astuttuaan koettaa tutustua paremmin minäänsä ja maailmankuvaansa. Kathy ei ole elänyt täysin tavallista lapsuutta, vaan varttui Hailshamin sisäoppilaitoksessa, joka on suljettu täysin ulkomaailmalta.
Kertomus on dystopia, joka sijoittuu 1900-luvun lopun Englantiin. Tiede on kehittynyt niin pitkälle, että ympäristöltä suljetuissa laitoksissa kasvatetaan kloonattuja ihmisiä, joiden elämän ainoa tarkoitus on toimia elintenluovuttajana.
Kirja jakautuu kolmeen osaan. Ensimmäisen tapahtumat sijoittuvat Kathyn Hailshamin aikoihin ja varhaiseen lapsuuteen. Romaanin kolmen tärkeimmän hahmon, Kathyn, Ruthin ja Tommyn ystävyys alkaa tuolloin.
Toisessa osassa nuoriksi kasvaneet oppilaat muuttavat niin kutsuttuihin Mökkeihin, pois opettajiensa eli kasvattajiksi kutsuttujen aikuisten valvovien silmien alta. Mökkien tarkoitus on tutustuttaa oppilaita vähitellen ulkomaailmaan, mutta pitää heidät yhä ryhmässä.
Kolmas osa kertoo päähenkilöiden viimeisistä vaiheista. Ruth ja Tommy ovat nk. luovuttajia ja Kathy toimii valvojana eli luovuttajien hoitajana ja avustajana, jonka oma aika luovuttajana koittaa vasta myöhemmin.
Kirjassa ei niinkään pohdita kloonausten eettisyyttä, vaan kerrotaan kertomus ihmisistä, joita pidetään pimennossa omasta osastaan ja jotka parhaansa mukaan yrittävät sovittaa elämänsä vallitseviin olosuhteisiin. Kertomuksen on tarkoitus herättää ajatuksia antamatta suoria vastauksia lukijalle, jolle alussa paljastetaankin hyvin vähän.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Booker prize winners, shortlists and judges 10.10.2008. The Guardian. Viitattu 11.10.2017. (englanniksi)
- ↑ Arthur C. Clarke Award 2006 Science Fiction Awards Database. Viitattu 11.10.2017. (englanniksi)
- ↑ Grossman, Lev: All-TIME 100 Novels – Never Let Me Go 8.1.2010. Time. Viitattu 11.10.2017. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Jan Blomstedt: Bioyhteiskunnan kääntöpuoli. Helsingin Sanomat 16.10.2005.
- Putte Wilhelmsson: Minne meidän on määrä mennä. Turun sanomat 29.12.2005.
- Kaisa Halonen ja Hannu Kylkisalo: Ihmisyys kielletty[vanhentunut linkki]. Vantaan Lauri 26.1.2006.