Olavi Ehrnrooth
| Erkki Olavi Ehrnrooth | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 4. heinäkuuta 1907 Oulu |
| Kuollut | 27. maaliskuuta 1943 (35 vuotta) Utti |
| Ammatti | sotilas |
| Sotilashenkilö | |
| Palvelusvuodet | 1928–1943 |
| Komentajuudet |
koelentue 6. joulukuuta 1939 lentolaivue 34 25. heinäkuuta 1940 lentolaivue 32 12. heinäkuuta 1941 lentolaivue 34 19. tammikuuta 1943 |
| Taistelut ja sodat | talvisota ja jatkosota |
| Sotilasarvo | majuri |
| Kunniamerkit | VR 4, VR 3, VR 2, EK 2 ja EK 1 |
| Ylennykset |
luutnantti kapteeni 6. joulukuuta 1936 majuri 11. helmikuuta 1941 |
| Joukko-osasto |
lentoasema 6 ilmasotakoulu |
| Joukkoyksikkö |
koelentue lentolaivue 32 lentolaivue 34 |
Erkki Olavi Ehrnrooth (4. heinäkuuta 1907 Oulu – 27. maaliskuuta 1943 Utti) oli suomalainen sotilaslentäjä ja toisen maailmansodan aikainen hävittäjä-ässä. Ehrnrooth saavutti noin 80 taistelulennolla viisi ilmavoittoa.[1]
Sotilasura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kadettikouluun 1. lokakuuta 1928 hyväksytty Ehrnrooth palveli valmistuttuaan luutnanttina lentoasema 6:ssa sekä Ilmailukoulussa.[1] Kapteeniksi 6. joulukuuta 1936 ylennetty Ehrnrooth nimitettiin marraskuussa 1937 Tampereelle sijoitetun koelentueen päälliköksi. Talvisodan sytyttyä lentueen koneet osallistuivat koelentotoiminnan ohessa Tampereen ilmapuolustukseen.[2] Näillä lennoilla Ehrnrooth ampui alas yhden SB ja kaksi DB-3 -pommikonetta.[1]
Ehrnrooth nimitettiin välirauhan aikana, 25. heinäkuuta 1940, lentolaivue 34:n komentajaksi. Majuriksi 11. helmikuuta 1941 ylennetty Ehrnrooth määrättiin jatkosodan alettua lentolaivue 32:n komentajaksi. Ehrnrooth osallistui jatkosodan aikana Curtiss Hawk -koneita lentäen taistelutoimintaan ampuen alas yhteensä kaksi I-153 -hävittäjää. Ehrnrooth nimitettiin 19. tammikuuta 1943 Messerschmitt Bf 109 -kalustolla varustettavan lentolaivue 34:n komentajaksi.[1]
Ehrnrooth sai surmansa lento-onnettomuudessa Utissa 27. maaliskuuta 1943, kun hänen ohjaamansa VL Pyry -harjoitushävittäjä syöksyi maahan matalalla tehdyn vaakakierteen jälkeen.[1][2]
Ehrnroothin saavuttamat ilmavoitot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Päivämäärä | Aika | Paikka | Oma kone | Alasammuttu kone |
|---|---|---|---|---|
| 13. tammikuuta 1940 | 14.50–15.30 | Tuulos | FA-1 | 1 SB |
| 29. tammikuuta 1940 | 15.45–16.30 | Lempäälä | FA-1 | 1 DB-3 |
| 2. maaliskuuta 1940 | 12.45–13.30 | Nokia | FR-101 | 1 DB-3 |
| 16. heinäkuuta 1941 | 14.45–14.50 | Nurmin asema | CU-556 | ½ I-153 |
| 21. heinäkuuta 1941 | 10.05–10.10 | Kärkijärvi | CU-557 | 1 I-153 |
| 28. maaliskuuta 1942 | 05.30–07.30 | Suursaari | CU-571 | ½ I-153 |
(Konetyyppien lyhenteet: FA = Fiat G.50, FR = Fokker D.XXI, CU = Curtiss Hawk, SB = Tupolev SB-2, DB-3 = DB-3, I-153 = Polikarpov I-153) [1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Keskinen, Kalevi; Stenman, Kari: Suomen ilmavoimien historia 26 – Ilmavoitot, osa 1. Espoo: Kari Stenman, 2006. ISBN 952-99432-8-8.
- Laukkanen, Jyrki: Koelentäminen Ilmavoimissa 1918–1957. Tampere: Apali, 2011. ISBN 978-952-5877-08-3.