Olavi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Olavi
Nimipäivä  
– suomenkielinen 29. heinäkuuta
– ruotsinkielinen
– ortodoksinen
Muunnelmia Olli, Uolevi, Uoti
Vastineita eri kielissä Olav, Olaf, Olof
Nimen alkuperä muinaisskandinaavinen

Olavi on Suomessa yleinen miehen etunimi. Se on yleinen varsinkin toisena tai kolmantena etunimenä. Se on suomalainen muoto muinaisskandinaavisesta nimestä, joka on esiintynyt muodoissa Aleifr, Anleifr ja Olafr ja tarkoittaa esi-isien jälkeläistä, sukunsa vesaa[1]. Nykyisin nimi esiintyy Ruotsissa ja Norjassa muun muassa muodoissa Olaf, Olav ja Olof. Suomessa nimeä Olavi käytetään myös Ruotsin, Norjan ja Tanskan kuninkaista, joiden omakielinen nimi on ollut Olav, Olof tai Oluf.

Erityisen suosituksi nimen eri muodoissaan on varsinkin pohjoismaissa tehnyt Norjan ensimmäinen kristitty kuningas Olavi Pyhä (norj. Olav den hellige, alkujaan Oláfr hinn helgi), jonka kuolin- ja muistopäivä, Pyhän Olavin päivä 29. heinäkuuta, on nykyisinkin Olavin nimipäivä. Hänen mukaansa on saanut nimensä myös Olavinlinna.

Olavin lempinimi on usein Olli tai Ola.

1800-luvun lopulta vuoden 2019 loppuun mennessä nimi Olavi on Suomessa annettu 233 908 miehelle ja noin 30 naiselle. Kaikkein yleisin nimi on 1940- ja 1950-luvulla syntyneillä.[2]

Tunnettuja Olaveja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Norjan kuninkaita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsin kuninkaita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tanskan kuninkaita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuvitteellisia Olaveja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimen erityismerkityksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Olavi, elokuvateatteri Savonlinnassa
  • ”Kolme Olavia” tai ”Olavit” -käsitteellä tarkoitetaan Olavi Salsolaa, Olavi Salosta ja Olavi Vuorisaloa, jotka samassa kilpailussa alittivat voimassa olevan 1 500 metrin maailmanennätyksen vuonna 1957.
  • Olavi-patsasta on jaettu vuodesta 2000 Savonlinnan elokuvajuhlilla; se on pienoiskokoinen Pyhän Olavin patsas.
  • Pyhän Olavin seurakunta on Jyväskylässä pääpaikkaa pitävä suomalainen katolinen seurakunta.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kustaa Vilkuna, Marketta Huitu, Pirjo Mikkonen: Suomalainen nimikirja, Otava 1985, ISBN 951-1-07227-7
  2. Nimipalvelu Digi- ja väestötietovirasto. Viitattu 29.7.2020.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]