Oksitaani

Wikipedia
Ohjattu sivulta Oksitania
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Oksitaani
Oma nimi occitan, lenga d’òc
Tiedot
Alue Etelä-Ranska, Aranin laakso Espanjassa, Piemonten maakunta Italiassa
Virallinen kieli ei virallisena kielenä
Puhujia 2-7 miljoonaa
Kirjaimisto latinalainen
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta indoeurooppalaiset kielet
Kieliryhmä romaaniset kielet
Kielikoodit
ISO 639-1 oc
ISO 639-2 oci
ISO 639-3 oci

Oksitaani (occitan tai lenga d’òc) on kuuteen päämurteeseen jakautunut romaaninen kieli, jota puhutaan pääasiassa Ranskassa, Italiassa ja Espanjassa. Kielen nimi tulee myöntöilmausta kyllä tarkoittavasta sanasta òc. Romaanisista pääkielistä oksitaania lähimpänä on katalaani. Oksitaani on rikas kieli varsinkin maaseutuun ja luontoon liittyvässä sanastossa.

Johdanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

On kiistanalaista, onko lainkaan olemassa yhtä ainoaa oksitaanin kieltä vai pitäisikö tiettyjä murteita kuten gascon pitää omina kielinään. Toisaalta muun muassa Nykysuomen sanakirjan sivistyssanakirjassa vuodelta 1977 oksitaani määriteltiin vielä provensaalin etelämurteeksi.

Oksitaanin nimiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oksitaania nimitetään joskus virheellisesti provensaaliksi, joka kuitenkin on vain yksi oksitaanin murteista. Vuosisatojen kuluessa oksitaanilla on ollut liuta nimiä: lenga romana, roman, limousin, raimondin, gascon, catalan, provençal, lingua occitana, occitanique ja occitanien.

Ranskan kielen termiä patois on käytetty oksitaanin yhteydessä, joskus jopa puhujien itsensä käyttämänä. Tämä vähättelevä nimitys merkitsee valtakielen vaikeasti ymmärrettävää murretta, jota puhuu maaseutuväestö, jonka nähdään olevan alemmalla kulttuuritasolla. Koska oksitaani kuitenkin on ranskan rinnalla latinasta kehittynyt oma kielensä, tämä merkitys on virheellinen. Tämä painostava asenne, jonka tarkoituksena on ollut hylkiä oksitaania ja vahvistaa ranskan kielen asemaa, on kuitenkin onnistunut vaikuttamaan oksitaanin puhujiin, jotka ovat alkaneet ajatella puhuvansa vain ”huonoa ranskaa”.

Puhuma-alue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oksitania

Oksitaanin puhuma-alueista käytetään joissakin yhteyksissä yhteisnimitystä Oksitania.

(nimet lähinnä Ranskan alueita, régions)

Kielioppia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aakkoset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oksitaanin aakkosto on: a, b, c, d, e, f, g, h, i, j, l, m, n, o, p, q, r, s, t, u, v, x ja z. Suomeen verrattuna siis puuttuvat ääkkösten lisäksi kirjaimet k, w ja y.

Sananpaino[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Vokaaliin, s:ään tai n:ään (vain verbien taivutuksessa) päättyvissä sanoissa toiseksi viimeisellä tavulla.
  • Konsonanttiin (pois lukien s) tai diftongiin päättyvissä sanoissa viimeisellä tavulla.
  • Poikkeava paino merkitään painotetulle tavulle aksenttimerkillä.

Esimerkkejä: La mecanica, destriar, cuélher, cantan, penós, gaton.

Oksitaanin murteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Omankielisinä niminä oksitaanin päämurteet ovat:

Oksitaanin ja katalaanin suhde toisiinsa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katalaanin ja oksitaanin on usein katsottu olevan keskenään erittäin läheisiä kieliä ja niiden keskinäistä suhdetta voidaan usein pitääkin läheisempänä kuin katalaanin ja espanjan. Joskus myös gasconin murteen voidaan katsoa olevan kauempana muista oksitaanin murteista kuin katalaanista. Joskus katalaania ja oksitaania on virheellisesti pidetty yhtenä kielenä, koska Aragonian kuningaskunnan aikana 1000–1400-luvuilla oksitaanilla oli vahva asema ulkopolitiikan ja kulttuurin kielenä. Lisäksi oksitaanin kirjakieli luotiin ennen katalaanin normistoa, mistä johtuen katalaania äidinkielenään puhuvat kirjailijat ja runoilijat kirjoittivat usein oksitaaniksi. Katalaanin (tai valenciaanin) käytön ilmaisuvoimaisen puolesta runoudessa toimi muun muassa Beniarjóssa asunut ja gandialaisenakin tunnettu runoilija Ausiàs March 1400-luvun alussa.

Oksitaani ja katalaani eroavat nykyään muun muassa ortografioidensa osalta. Oksitaania kirjoitetaan tavalla, joka on lähempänä keskiaikaista kirjoitusasua, kun taas katalaanit ovat valinneet lähemmin omaa lausumistaan vastaavan ortografian (esimerkiksi loppu-n:n puuttuminen sanassa català ’katalaani’). Valtaosa oksitaanin puhujista elää Ranskassa, kun taas katalaanin puhujista selvä enemmistö Espanjassa. Myös kielten sanastot ovat vuosien aikana eriytyneet ja molempien kielten sisäiset alueelliset variaatiot ovat eriyttäneet kieliä toisistaan.

Esimerkkejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Provensaalin murretta: ”O divin arc de seda! immensa, etèrna e sublima clemença! Vese una terra nòva, un solèu que fai gaug.” Vapaa käännös: ”Oi jumalainen sateenkaari! valtava, ikuinen ja jalo laupeus! Näen uuden maan, auringon joka riemastuttaa.” – Frédéric Mistralin teoksesta Mirèio (paremmin tunnettu nimellä Mireille) (lengadocian murretta: ”O divin arc de seda! immensa, etèrna e sublima clemença! Vesi una terra nòva, un solèlh que fai gaug.”)

Gasconin murretta: ”On ès? On ès adara? On ès? E sabs desempuish quant de temps non m'as pas hèit novèlas?” Vapaa käännös: ”Missä olet? Missä olet nyt? Missä olet? Tiedätkö kuinka kauan siitä on kun viimeksi kerroit minulle, mitä sinulle kuuluu?” – Marilis Orionaan kappaleesta ”Gabriel” (lengadocian murretta: ”Ont ès? Ont ès ara? Ont ès? Sabes dempuèi quant de temps m'as pas donat de novèlas?”)

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oksitanialla on oma jalkapallojoukkue, joka ottaa osaa kansainvälisen jalkapalloliiton FIFAn ulkopuolisille joukkueille tarkoitettuihin NF-Boardin kilpailuihin.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]