Okakrotit

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Okakrotit
Tasmanianokakrotti (Brachionichthys hirsutus)
Tasmanianokakrotti (Brachionichthys hirsutus)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Lahko: Krottikalat Lophiiformes
Heimo: Okakrotit
Brachionichthyidae
Gill, 1878
Suvut[1]
  • Brachionichthys
  • Brachiopsilus
  • Pezichthys
  • Sympterichthys
  • Thymichthys
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Okakrotit Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Okakrotit Commonsissa

Okakrotit (Brachionichthyidae) on krottikaloihin kuuluva heimo. Heimon lajeja tavataan Etelä-Australian läheisyydestä.

Lajit ja anatomia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhaisimmat okakrottien heimoon kuuluvien lajien fossiilit on ajoitettu eoseenikaudelle. Nykyään heimoon katsotaan kuuluvan lähteestä riippuen 2–5 sukua ja 4–14 lajia. Lajeja ovat muun muassa tasmanianokakrotti (Brachionichthys hirsutus) ja tuliokakrotti (Brachionichthys/Sympterichthys /Thymichthys politus). Ne ovat pienehköjä kaloja, jotka saavuttavat korkeintaan noin 15 cm:n pituuden. Okakrottien ensimmäinen selkäruoto on rihmamainen ja lyhyehkö ja toinen ja kolmas selkäevän ruoto ovat yhteydessä toisiinsa kalvon välityksllä ja muodostavat purjemaisen ensimmäisen selkäevän ja toinen selkäruoto on piikkimäinen. Taaempi selkäevä on pidempi. Rinta- ja vatsaevät sijaitsevat pienen varren päässä ja muistuttavat muodoltaan kättä. Kuoriutuessaan munista nuoret okakrotit muistuttavat ulkonäöltään aikuisia kaloja. Heimon kalojen iho voi olla suomuton, jolloin siinä usein on nystyröitä ja osittain suomupeitteinen.[1][2][3][4]

Levinneisyys ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Okakrottilajeja tavataan eteläisen Australian läheisyydesä ja erityisesti Tasmaniasta. Ne elävät matalista vesistä aina 60–280 metrin syvyyteen. Heimon kalat käyttävät vatsa- ja rintaeviään pohjalla liikkumiseen ja näyttävät pikeminkin kävelevän kuin uivan. Okakrottilajien naaraat kutevat syys-lokakuussa ja munat ovat suurikokoisia, kapseloituja ja yhteydessä toisiinsa säikeiden välityksellä.[1][2][3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Peter R. Last & Daniel C. Gledhill: A revision of the Australian handfishes (Lophiiformes: Brachionichthyidae), with descriptions of thee new genera and nine new species. Zootaxa, 2009, s. 4-8, 72. ISSN 1175-5326. Artikkelin verkkoversio Viitattu 08.10.2012. (englanniksi)
  2. a b Family Brachionichthyidae (peilipalvelin) FishBase. R. Froese ja D. Pauly (toim.). Viitattu 8.10.2012. (englanniksi)
  3. a b Theodore W. Pietsch: Brachionichthyidae Tree of Life web project. Viitattu 08.10.2012. (englanniksi)
  4. Gene S. Helfman, Bruce B. Collette, Douglas E. Facey & Brian W. Bowen: The diversity of fishes, s. 117. John Wiley and Sons, 2009. ISBN 978-1-4051-2494-2. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 08.10.2012). (englanniksi)
Tämä kaloihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.