Ohdakeperhonen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ohdakeperhonen
Ohdakeperhonen.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo: Päiväperhoset Papilionoidea
Heimo: Täpläperhoset Nymphalidae
Alaheimo: Aitotäpläperhoset Nymphalinae
Tribus: Nymphalini
Suku: Amiraalit Vanessa
Laji: cardui
Kaksiosainen nimi
Vanessa cardui
(Linnaeus, 1758)
Synonyymit
  • Cynthia cardui
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Ohdakeperhonen Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Ohdakeperhonen Commonsissa

Ohdakeperhonen (Vanessa cardui, synonyymi Cynthia cardui) on täpläperhosten heimoon kuuluva päiväperhonen.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ohdakeperhonen on yläpuolelta huomiota herättävä perhonen. Sen siipien kärkiväli on noin 4–6 cm ja siipien taustaväri on oranssinkeltainen, jota koristavat mustat ja valkoiset täplät. Alapuolelta lajin siivet ovat vaaleanharmaan, vaaleanruskean ja punaisen kirjomat, takasiivissä on myös silmätäpliä. Lennossa laji näyttää kellertävältä.

Levinneisyys ja lentoaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ohdakeperhosta tavataan kaikilla mantereilla paitsi Etelä-Amerikassa, Australiassa ja Antarktiksella. Suomessa lajilla on vakituinen kanta vain satunnaisesti, talvehtimisen kannalta edullisina vuosina. Normaalisti Euroopassa tavatut perhoset ovat talvehtineet Pohjois-Afrikassa. Laji on kosmopoliitti vaeltaja, joka lentää pitkiäkin matkoja. Sitä tavataan ajoittain mm. Islannissa, jossa ei ole vakituisia päiväperhosia, sekä Huippuvuorilla.[1][2][3]

Ohdakeperhonen lentää kahdessa sukupolvessa, ensimmäinen keväällä toukokuusta kesäkuuhun ja toinen sukupolvi heinäkuun lopulta jopa lokakuulle. Laji voi esiintyä vaeltajana kesällä muinakin aikoina.

Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ohdakeperhonen elää kulttuuriympäristöissä, pihapiireissä, puutarhoissa ja joutomailla. Mikäli ohdakeperhosella on kanta Suomessa, keväällä ensimmäisen sukupolven naaraat munivat munat, jotka kesän aikana kehittyvät toukiksi, koteloituvat ja kuoriutuvat syksyllä toisen sukupolven aikuisina. Aikuinen yksilö talvehtii, usein vajoissa, autotalleissa tai muissa ulkorakennuksissa.

Ravintokasvit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ohdakeperhosen toukat ovat oligofageja ja syövät mm. nokkosta (Urtica) ja ohdakkeita (Cirsium). Aikuinen yksilö syö kukkien mettä, esimerkiksi pietaryrtin ja ohdakkeiden kukat vetävät niitä puoleensa. Ruokailupaikkana laji suosii vahvasti keltaisia kukkia. Ohdakeperhoset saattavat myös syödä puiden mahlaa tai mädänneiden hedelmien käynyttä mehua.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]