Lampaannenäsaivartaja
| Lampaannenäsaivartaja | |
|---|---|
._C_Wellcome_V0022564.jpg) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Alaluokka: | Siipikantaiset Pterygota |
| Ylälahko: | Uussiipiset Neoptera |
| Lahko: | Kaksisiipiset Diptera |
| Alalahko: | Kärpäset Brachycera |
| Osalahko: | Muscomorpha |
| Heimo: | Kiiliäiset Oestridae |
| Alaheimo: | Oestrinae |
| Suku: | Oestrus |
| Laji: | ovis |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Oestrus ovis |
|
Lampaannenäsaivartaja (Oestrus ovis) on lampaalla loisiva kiiliäislaji. Se on yksi Oestrus-suvun reilusta kolmestakymmenestä kiiliäislajista ja merkittävä ongelma lammastaloudelle ympäri maailmaa. Se aiheuttaa myös ihmiselle myiaasia.
Lampaannenäsaivartaja on noin 12–14 millimetriä pitkä karvainen kärpänen, jolla on likaisen harmaankirjava väritys. Aikuista kärpästä näkee harvoin. Muiden kiiliäisten tapaan sen suu ja ruuansulatuselimistö ovat surkastuneet. Kärpänen elää kuitenkin kiiliäiseksi epätavallisen pitkään: noin kuukauden. Tänä aikana se parittelee ja munii.[1]
Saivartajien toukat elävät lampaiden ja vuohien nenä- ja poskionteloissa. Kärpäsnaaras munii lampaan turpaan, mistä toukat siirtyvät sierainten kautta sisälle. Kärpästen läsnä ollessa tartuntaa välttelevät lampaat painavat päänsä maahan, heiluttelevat sitä edestakaisin ja juoksevat paniikissa ympäriinsä. Isot lammasryhmät pyrkivät asettumaan kehään, jossa niiden maahan painetut päät ovat kehän keskellä.[2] Toukkavaihe isännässä voi kestää kesäaikaan noin kuukauden, mutta jos toukka jää talvehtimaan, aika voi venyä jopa 10 kuukauteen. Kehityksensä lopuksi parisenttisiksi kasvaneet toukat pudottautuvat maahan koteloitumaan.
Tartunnan saaneiden lampaiden nenästä valuu märkäistä vuotoa ja eläinten ruokahalu kärsii. Nenäsaivartajainfektio on eläimelle hengenvaarallinen, sillä märkivä tulehdus voi levitä aivoihin, jolloin seurauksena on kuolema. Myös muussa tapauksessa infektoituneiden eläinten tuotanto laskee. Lampaan nenäsaivartajan arvioitiin aiheuttaneen vuonna 1981 pelkästään Yhdysvaltojen lammastaloudelle 13,5 miljoonan dollarin menetykset[3].
Lampaannenäsaivartaja ei ole nirso isäntänsä suhteen, ja myös ainakin koira kelpaa toukkien kasvualustaksi[4]. Lampaannenäsaivartajan aiheuttamia ihmisen myiaasitapauksia tunnetaan runsaasti (katso esim. [1], [2], [3] (Arkistoitu – Internet Archive)), mutta toukat eivät tiettävästi pääse kehittymään ihmisessä koteloitumisvaiheeseen saakka.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ http://ipm.ncsu.edu/AG369/notes/sheep_bot_flies.html
- ↑ http://www.agf.gov.bc.ca/cropprot/botfly2.htm (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://ces.uwyo.edu/PUBS/B966.PDF (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/9103770