Obuhovin pituus

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Obuhovin pituus (joskus myös Moninin–Obuhovin pituus) on ilmakehän rajakerrosta kuvaava parametri. Sen voidaan ajatella kuvaavan sitä korkeutta maanpinnasta, jonka alapuolella mekaaninen eli vertikaalisen tuuliväänteen tuottama turbulenssi on voimakkaampaa kuin terminen, nostevoimien tuottama turbulenssi.

Obuhovin pituus määritellään


L = - \frac{u^3_*\bar\theta_v}{kg(\bar w^'\bar\theta^'_v)}

missä u_* on kitkanopeus, \bar\theta_v on keskimääräinen virtuaalinen potentiaalilämpötila, k on von Kármánin vakio, g on putoamiskiihtyvyys ja (\bar w^'\bar\theta^'_v) on kinemaattinen lämmönvuo pinnassa.

Obuhovin pituus kuvaa myös ilmakehän stabiilisuutta. Positiiviset L:n arvot kuvaavat stabiilia ilmakehää, pieni negatiivinen L:n arvo puolestaan epästabiilia tilannetta. Neutraalissa tilanteessa Obuhovin pituus lähestyy ääretöntä.

Katso myös [muokkaa]

Lähteet [muokkaa]

  • Stull, Roland B.: An Introduction to Boundary Layer Meteorology, s. 181. Kluwer Academic Publishers, 1988. ISBN 90-277-2768-6.
  • Obukhov length Glossary of Meteorology. Viitattu 13.8.2007. (englanniksi)