Nándor Mikola
Nándor Jozsef Mikola (ent. Mikolajcsik; 27. marraskuuta 1911 Budapest, Itävalta-Unkari – 3. toukokuuta 2006 Vaasa) oli Unkarilaissyntyinen suomalainen akvarellitaiteilija.[1] Hän opiskeli grafiikkaa ja maalausta synnyinmaassaan mutta muutti Suomeen 1935. Hän oli leimallisesti pohjalainen taiteilija, jonka useat työt liikkuvat esittävän ja abstraktin rajamailla. Useista teoksista voi tunnistaa niiden aiheen – maiseman tai luonnon yksityiskohdan – mutta aiheen käsittely ei ole luonnon jäljentämistä vaan oman kokemuksen ja tunnelman välittämistä.lähde?
Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mikola opiskeli Budapestin taideteollisuuskoulun litografialuokalla (1928–1932), Wienin graafisessa instituutissa (1935) ja Budapestin vapaassa taideakatemiassa. Hän muutti Suomeen vuonna 1936. Mikola asui ja työskenteli Lapualla, Ilmajoella ja Vaasassa. Hän oli kahdesti naimisissa ja jäi leskeksi. Toisen maailmansodan aikana hän joutui unkarilaisuutensa takia internointileirille Lempäälään.lähde?
Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mikolan töille on olennaista pelkistäminen.[2] Tämä on nähtävissä sekä asetelmien ja maisemien kuvauksessa että abstrakteissa valo- ja väritutkielmissa. Hänen aiheensa ovat usein lakeusmaisemia, joenuomia, pihapiirejä ja koivikkomaisemia. Toisaalta hänen aihepiirejään olivat myös karut saaristomaisemat ja jyvevät, hiljaiset Lapin maisemat. Mikolan unkarilainen luonne näkyy temperamenttina ja dynamiikkana taiteessakin.lähde?
Akvarellimaalauksen ohella Mikola teki öljyväritöitä 1950-luvulle saakka. 1960-luvun informalistisessa vaiheessa hän yhdisti öljyväri- ja akvarellimaalauksen. 1970-luvulla Mikola palasi jälleen akvarellimaalaukseen. Tyypillistä hänen akvarellitöissään on runsas veden käyttö. 1980-luvulla Nándor Mikola kiinnostui Huippuvuorten valosta. Vuosikymmenen loppupuolella hän käytti töissään myös akvarelliliitua. 1990-luvulla hänen taiteensa oli enimmäkseen abstraktisia kokeiluja. Mikolan taiteessa on nähtävänä akvarellitaiteen klassisia aiheita, kuten asetelmia, maisemia ja luontoa eri vuodenaikoina.lähde?
Mikola suunnitteli Karjalaan jääneiden vainajien muistoristin ja Sonni-patsaan Ilmajoelle.[3]
Mikolalle myönnettiin professorin arvonimi 1979.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Nandor Mikola. Kuvataiteilijamatrikkeli.
- ↑ Nandor Mikola
- ↑ karjalaan jääneiden vainajien musitoristi Ilmajoen museot. Viitattu 1.8.2021.
- ↑ Nándor Mikola 100-vuotisjuhlanäyttely avautuu Nelimarkka-museossa (Arkistoitu versio) nelimarkkamuseo.palvelut.ilkka.fi. 26.4.2012. Arkistoitu 13.7.2012. Viitattu 7.10.2021.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Palm, Eeva: Nándor Mikola ja meri. Vaasa: Mikola-museo, 2003. ISBN 952-91-5891-2.
- Salin, Anne-Maj (toim.): Nandor Mikola. Oulu: Pohjoinen, 1991. ISBN 951-749-148-4.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Nándor Mikolan muistokirjoitus Helsingin Sanomissa.
- Nándor Mikola Taide Salmelan kokoelmissa.
- Valassaarten värit leiskuivat Nándor Mikolan akvarelleihin. Yle Elävä arkisto.
- Mikola, Nandor hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
| ||||||||||||||||||
