Amerikanjuudaksenpuu
| Amerikanjuudaksenpuu | |
|---|---|
.jpg) |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Varsinaiskaksisirkkaiset Rosopsida |
| Lahko: | Fabales |
| Heimo: | Hernekasvit Fabaceae |
| Suku: | Juudaksenpuut Cercis |
| Laji: | canadensis |
| Kaksiosainen nimi | |
 |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Amerikanjuudaksenpuu[3] eli nuppupuu[4] (Cercis canadensis) on Pohjois-Amerikan itä- ja eteläosista kotoisin oleva kesävihanta pensas tai puu, joka kuuluu juudaksenpuiden sukuun ja hernekasvien heimoon.[2][4] Se on läheistä sukua Välimeren ympäristössä kasvavalle juudaksenpuulle, josta sen erottaa tummanvihreiden lehtien ja pienempien kukkien perusteella.[4] Se on valittu Oklahoman osavaltiopuuksi.[2]
Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Amerikanjuudaksenpuu on pieni puu tai pensas, jonka korkeus on keskimäärin 8 metriä ja enintään 15 metriä.[2] Sillä on pitkät ja harvat juuret, melko suora runko, tasainen tai pyöreä latvus sekä harittavat haarat, jotka alkavat 1,5–2 metrin korkeudelta puun tyvestä.[2][4][5] Toisin kuin monilla muilla hernekasveilla sillä ei ole juurissaan typpeä sitovia juurinystyröitä.[2] Kaarna on nuorilla puilla sileää ja ruskeaa mutta muuttuu vanhemmiten tummanharmaaksi ja alkaa halkeilla suomumaisina kilpinä. Siinä voi olla myös punaruskeita läiskiä ja oranssinvärisiä halkeamia.[4][5]
Kuluvan vuoden kasvainranka on ohut, polveileva ja lähes musta lukuun ottamatta vaaleita korkkihuokosia. Talvisilmut ovat hyvin pienet ja väriltään tummanpunaiset tai punaruskeat.[5] Lehdet sijaitsevat varrella kierteisesti, ja niiden lehtiruoti on paksu molemmista päistään. Lehtilapa on 8–13 senttimetriä pitkä, lähes pyöreä, ehytlaitainen, lyhytsuippuinen ja herttatyvinen.[4][5] Lehdet ovat vastapuhjenneina pronssinpunaiset mutta muuttuvat vähitellen tummanvihreiksi. Syysväritykseltään ne ovat keltaiset.[4]
Amerikanjuudaksenpuu kukkii maalis–toukokuussa ennen lehtien puhkeamista.[4][6] Sen kaksineuvoiset, perhomaiset herneenkukat ovat perällisiä, tumman- tai vaaleanpunaisia ja noin 1 senttimetrin pituisia. Ne puhkeavat 2–8 kukan ryppäinä suoraan rungosta ja vanhoista haararangoista.[4][5][6] Mehiläisten pölytettyä kukat niiden sikiäimistä kehittyy keskikesään mennessä kuivia palkohedelmiä, jotka ovat 5–10 senttimetriä pitkiä ja ruskeanvärisiä. Palkojen sisälle kypsyy loppukesästä 4–10 kovaa, ruskeaa pavunmuotoista siementä, jotka putoavat maahan syksyn ja talven aikana ja leviävät tuulen ja villieläinten mukana puun ympäristöön.[5][6]
Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Amerikanjuudaksenpuu on kotoisin Pohjois-Amerikan itä- ja eteläosista, ja siitä tunnetaan seuraavat kolme maantieteellistä muunnosta:[2][6][7]
- var. canadensis – levinneisyysalue ulottuu koillisessa New Jerseyhyn ja Pennsylvaniaan, luoteessa Nebraskaan, kaakossa Floridaan ja lounaassa Texasiin;[8]
- var. mexicana – levinneisyysalueeseen kuuluvat Texas ja Meksiko;[9]
- var. texensis – levinneisyysalueeseen kuuluvat Texas ja Oklahoma Yhdysvalloissa sekä Meksiko.[10]
Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Amerikanjuudaksenpuu menestyy parhaiten puolivarjoisilla tai aurinkoisilla paikoilla, kosteassa ja yleensä emäksisessä maaperässä, joka läpäisee hyvin vettä. Yleensä sitä tavataan metsänreunoissa ja kalkkikivikallioilla aina 700 metrin korkeudelle asti paitsi Texasissa, jossa se kasvaa 700–1 500 metrin korkeudessa.[2][6]
Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Amerikanjuudaksenpuun puuaines on raskasta, kovaa ja tiheäsyistä mutta lujuusominaisuuksiltaan heikkoa. Pienen kokonsa vuoksi sillä ei ole juurikaan merkitystä puuteollisuudelle. Se on kuitenkin suosittu koristepuu Yhdysvaltojen itäosissa ja tärkeä hunajakasvi. Aikaisemmin sen kuoresta on myös valmistettu lääkettä, jolla on hoidettu punatautia. Sen palkoja syövät monet villieläimet, esimerkiksi fasaani, punarintakardinaali, peltoviiriäiset, valkohäntäpeura ja harmaaorava.[2][6]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Cercis canadensis IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i Janet Sullivan: Cercis canadensis Fire Effects Information System. USDA Forest Service. Viitattu 4.6.2011. (englanniksi)
- ↑ ONKI, Kassu: Cercis canadensis yso.fi. Viitattu 24.7.2012.
- ↑ a b c d e f g h i Coombes, Allen: Puut, s. 146. Taskuluonto-sarja. Suomentanut Kaaro, Jani. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 2005. ISBN 951-0-30137-x.
- ↑ a b c d e f Cercis canadensis Fact Sheet Virginia Tech Department of Forest Resources and Environmental Conservation. Viitattu 4.6.2011. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f James G. Dickson: Eastern Red Bud Silvics of North America – Volume 2: Hardwoods. Northeastern Area State & Private Forestry. Arkistoitu 20.5.2011. Viitattu 4.6.2011. (englanniksi)
- ↑ Cercis canadensis information from NPGS/GRIN GRIN Taxonomy for Plants. Germplasm Resources Information Network. Viitattu 7.6.2011. (englanniksi)
- ↑ Cercis canadensis var. canadensis information from NPGS/GRIN GRIN Taxonomy for Plants. Germplasm Resources Information Network. Viitattu 7.6.2011. (englanniksi)
- ↑ Cercis canadensis var. mexicana information from NPGS/GRIN GRIN Taxonomy for Plants. Germplasm Resources Information Network. Viitattu 7.6.2011. (englanniksi)
- ↑ Cercis canadensis var. texensis information from NPGS/GRIN GRIN Taxonomy for Plants. Germplasm Resources Information Network. Viitattu 7.6.2011. (englanniksi)
|