Amerikanjuudaksenpuu

Wikipedia
Ohjattu sivulta Nuppupuu
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Amerikanjuudaksenpuu
American Eastern Redbud Tree (Cercis canadensis).jpg
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Varsinaiskaksisirkkaiset Rosopsida
Lahko: Fabales
Heimo: Hernekasvit Fabaceae
Suku: Juudaksenpuut Cercis
Laji: canadensis
Kaksiosainen nimi
Cercis canadensis
L. [2]
Levinneisyyskartta
Cercis canadensis range map.svg
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Amerikanjuudaksenpuu Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Amerikanjuudaksenpuu Commonsissa

Amerikanjuudaksenpuu[3] eli nuppupuu[4] (Cercis canadensis) on Pohjois-Amerikan itä- ja eteläosista kotoisin oleva kesävihanta pensas tai puu, joka kuuluu juudaksenpuiden sukuun ja hernekasvien heimoon.[2][4] Se on läheistä sukua Välimeren ympäristössä kasvavalle juudaksenpuulle, josta sen erottaa tummanvihreiden lehtien ja pienempien kukkien perusteella.[4] Se on valittu Oklahoman osavaltiopuuksi.[2]

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Amerikanjuudaksenpuun kukkia.

Amerikanjuudaksenpuu on pieni puu tai pensas, jonka korkeus on keskimäärin 8 metriä ja enintään 15 metriä.[2] Sillä on pitkät ja harvat juuret, melko suora runko, tasainen tai pyöreä latvus sekä harittavat haarat, jotka alkavat 1,5–2 metrin korkeudelta puun tyvestä.[2][4][5] Toisin kuin monilla muilla hernekasveilla sillä ei ole juurissaan typpeä muodostavia juurinystyröitä.[2] Kaarna on nuorilla puilla sileää ja ruskeaa mutta muuttuu vanhemmiten tummanharmaaksi ja alkaa halkeilla suomumaisina kilpinä. Siinä voi olla myös punaruskeita läiskiä ja oranssinvärisiä halkeamia.[4][5]

Kuluvan vuoden kasvainranka on ohut, polveileva ja lähes musta lukuunottamatta vaaleita korkkihuokosia. Talvisilmut ovat hyvin pienet ja väriltään tummanpunaiset tai punaruskeat.[5] Lehdet sijaitsevat varrella kierteisesti, ja niiden lehtiruoti on paksu molemmista päistään. Lehtilapa on 8–13 senttimetriä pitkä, lähes pyöreä, ehytlaitainen, lyhytsuippuinen ja herttatyvinen.[4][5] Lehdet ovat vastapuhjenneina pronssinpunaiset mutta muuttuvat vähitellen tummanvihreiksi. Syysväritykseltään ne ovat keltaiset.[4]

Amerikanjuudaksenpuu kukkii maalis–toukokuussa ennen lehtien puhkeamista.[4][6] Sen kaksineuvoiset, perhomaiset herneenkukat ovat perällisiä, tumman- tai vaaleanpunaisia ja noin 1 senttimetrin pituisia. Ne puhkeavat 2–8 kukan ryppäinä suoraan rungosta ja vanhoista haararangoista.[4][5][6] Mehiläisten pölytettyä kukat niiden sikiäimistä kehittyy keskikesään mennessä kuivia palkohedelmiä, jotka ovat 5–10 senttimetriä pitkiä ja ruskeanvärisiä. Palkojen sisälle kypsyy loppukesästä 4–10 kovaa, ruskeaa pavunmuotoista siementä, jotka putoavat maahan syksyn ja talven aikana ja leviävät tuulen ja villieläinten mukana puun ympäristöön.[5][6]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Amerikanjuudaksenpuu on kotoisin Pohjois-Amerikan itä- ja eteläosista, ja siitä tunnetaan seuraavat kolme maantieteellistä muunnosta:[2][6][7]

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Amerikanjuudaksenpuu menestyy parhaiten puolivarjoisilla tai aurinkoisilla paikoilla, kosteassa ja yleensä emäksisessä maaperässä, joka läpäisee hyvin vettä. Yleensä sitä tavataan metsänreunoissa ja kalkkikivikallioilla aina 700 metrin korkeudelle asti paitsi Texasissa, jossa se kasvaa 700–1 500 metrin korkeudessa.[2][6]

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Amerikanjuudaksenpuun puuaines on raskasta, kovaa ja tiheäsyistä mutta lujuusominaisuuksiltaan heikkoa. Pienen kokonsa vuoksi sillä ei ole juurikaan merkitystä puuteollisuudelle. Se on kuitenkin suosittu koristepuu Yhdysvaltojen itäosissa ja tärkeä hunajakasvi. Aikaisemmin sen kuoresta on myös valmistettu lääkettä, jolla on hoidettu punatautia. Sen palkoja syövät monet villieläimet, esimerkiksi fasaani, punarintakardinaali, peltoviiriäiset, valkohäntäpeura ja harmaaorava.[2][6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Cercis canadensis IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. (englanniksi)
  2. a b c d e f g h i Janet Sullivan: Cercis canadensis Fire Effects Information System. USDA Forest Service. Viitattu 4.6.2011. (englanniksi)
  3. ONKI, Kassu: Cercis canadensis Viitattu 24.7.2012.
  4. a b c d e f g h i Coombes, Allen: Puut, s. 146. Taskuluonto-sarja. Suom. Kaaro, Jani. Hong Kong: Werner Söderström Osakeyhtiö, 2005. ISBN 951-0-30137-x.
  5. a b c d e f Cercis canadensis Fact Sheet Virginia Tech Department of Forest Resources and Environmental Conservation. Viitattu 4.6.2011. (englanniksi)
  6. a b c d e f James G. Dickson: Eastern Red Bud Silvics of North America – Volume 2: Hardwoods. Northeastern Area State & Private Forestry. Viitattu 4.6.2011. (englanniksi)
  7. Cercis canadensis information from NPGS/GRIN GRIN Taxonomy for Plants. Germplasm Resources Information Network. Viitattu 7.6.2011. (englanniksi)
  8. Cercis canadensis var. canadensis information from NPGS/GRIN GRIN Taxonomy for Plants. Germplasm Resources Information Network. Viitattu 7.6.2011. (englanniksi)
  9. Cercis canadensis var. mexicana information from NPGS/GRIN GRIN Taxonomy for Plants. Germplasm Resources Information Network. Viitattu 7.6.2011. (englanniksi)
  10. Cercis canadensis var. texensis information from NPGS/GRIN GRIN Taxonomy for Plants. Germplasm Resources Information Network. Viitattu 7.6.2011. (englanniksi)