Nuorittan koulu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Nuorittan koulu oli Ylikiimingin kunnan Nuorittan kylässä sijainnut 1.–6. vuosiluokkien peruskoulu. Koulu perustettiin vuonna 1918 ja se toimi aluksi kansakouluna sekä myöhemmin peruskouluna aina vuoteen 2005, jolloin se lakkautettiin.[1]

Nuorittan koulu perustettiin kansakouluna Nuorittan koulupiirissä vuonna 1918. Aluksi kansakoulu toimi Matti Paasolalta luokkahuoneeksi vuokratussa pirtissä. Lisäksi koulun opettajalle vuokrattiin asuintilat sekä muita taloushuoneita ja -rakennuksia. Toukokuussa 1919 tehtiin varsinaisen koulurakennuksen rakentamisurakka, rakentajana toimi Matti Wesa ja rakennuksen hinnaksi muodostui 15 000 markkaa. Rakennuksen valmistuminen viivästyi mm. hirsien huonon saatavuuden vuoksi ja se valmistui vasta vuonna 1920. Ensimmäiseksi naisopettajaksi valittiin toisella hakukierroksella kahdesta hakijasta Aino Viljanen ja poikien veistonopettajaksi Matti Kirvesoja. Naisopettajien saapuminen Nuorittalle kuitenkin ilmeisesti peruuntui sillä myöhemmin väliaikaiseksi opettajattareksi palkattiin Aino Säävälä. Koulutoiminta alkoi 22. lokakuuta 1920 kahdenkymmenenkahden oppilaan voimin. Alakoulun toiminta alkoi vuonna 1928. Opettajien saanti Nuorittalle tuntui olevan ongelma, ja koulun alkutaipaleella useat valituiksi tulleista opettajista eivät saapuneet lainkaan Nuorittalle, pakottaen koululautakunnan turvautumaan väliaikaisiin opettajiin.[1]

Opintokerhotoiminta aloitettiin Nuorittan kansakoululla lokakuussa 1938, ja sen toimintaan ilmoittautui mukaan 17 jäsentä.[1]

Vuonna 1941 koulun johtokunta teki päätöksen, että syksyllä jokaiselle oppilaalle tullaan tarjoamaan lämmin kouluateria päivittäin. Koulun asiakirjoista ei kuitenkaan löydy mainintaa toteutuiko kouluateriointi. Vuonna 1943 koululle valittiin keittäjä-vahtimestari ja kouluateria päätettiin maksuttomaksi.[1]

Kansakoulu jatkoi supistettuna kansakouluna aina vuoteen 1949 saakka, vaikka täydellisen kansakoulun 25 oppilaan raja oli ylittynyt jo aiemmin. Tällöin perustettiin myös erilliset ylä- ja alakansakoulunopettajan virat, joihin jouduttiin nimittämään henkilöt hakijoiden puutteen vuoksi. Koulun muuttamista kolmiopettajaiseksi ehdotettiin 1957, sillä koulussa opiskeli jo 68 oppilasta ja oppilasmäärä kasvaisi kahdeksaankymmeneen seuraavana vuonna. Uusi koulurakennus valmistui ja vihittiin käyttöön 17. marraskuuta 1957, ja vuonna 1964 koulun kerhohuoneessa aloitti toimintansa Ylikiimingin kirjaston sivukirjasto.[1]

Koulurakennuksen peruskorjaus aloitettiin 1984 ja se valmistui 1986.[1]

Vuonna 1993 Alavuoton koulu lakkautettiin ja se liitettiin Nuorittan koulupiiriin, johon kuului näiden lisäksi myös Jokikokko. Koulupiirin oppilasmäärä oli pudonnut 1960-luvun suurten ikäluokkien vuosista, ollen enää yli kolmekymmentä.[1]

Koululle rakennettiin liikuntahalli vuonna 1996 ja se vihittiin käyttöön 1. joulukuuta samana vuonna. Vuonna 1997 koulun oppilasmäärä oli 36, joista 3.–6. luokilla 24. Lukuvuonna 1998–1999 oppilasmäärä putosi 34:ään.[1]

Nuorittan koulu lakkautettiin lukuvuoden päättyessä 4. kesäkuuta 2005.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i Kyösti Konola: Nuorittan koulun historia kuppelo.net. Arkistoitu 14.9.2013. Viitattu 22.7.2012.