Tämä on lupaava artikkeli.

Nousiaisten rautatieasema

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Nousiainen
Nousiaisten asema talvella 2010.
Nousiaisten asema talvella 2010.
Perustiedot
Lyhenne Nsn[1]
Rataosa Turku–Hangonsaari
Sijainti 60°35′27.337″N, 022°03′28.559″E
Osoite Laaleistentie 29, 21270 Nousiainen
Kunta Nousiainen
Avattu 1.9.1923[1]
Lakkautettu
 • henkilöliikenne  27.5.1990[1]
 • tavaraliikenne  1976[1]
Asemarakennus
Tyyppi Puurakenteinen asemarakennus
Valmistunut 30.5.1922[2]
Ratapiha
Raiteisto 1 pääraide
Km   Lyh. Liikennepaikat
70,0 Hgs Hangonsaari
68,0 Hepokari
67,7 Esso Esso
67,5 Hepokarin satama
66,8
66,1 Kt Kalaranta
Seututien 196 alitus
65,1 Ukp Uusikaupunki
61,5 Halola
60,3 Petes
57,3 Klt Kalanti
55,7 Vel Vellua
52,1 Mrj Maarjärvi
49,6 Kmk Kiimkallio
46,6 Rhm Rahkmala
44,7 Vnl Vinkkilä
42,5 Uh Uhlu
39,6 Kkä Kirkkomäki
36,~ Pyheen saha
35,8 Htm Hietamäki
35,0 Laajoki
34,3 Uni Unikankare
32,7 Kaarleinen
31,2 Vll Vallainen
30,6 Mynäjoki
30,0 Junnilan konepaja
29,9 Myn Mynämäki
26,9 Nut Nutturla
25,2 Mah Mahala
23,1 Vainoinen
22,2 Pmä Pohjamäki
21,0 Nsn Nousiainen
20,0 Alistupa
19,5 Hirvijoki
18,8 Kairinen
17,7 Mku Masku
16,8 Kankainen
16,6 Maskunjoki
16,8 Maskun teollisuusalue
16,2
14,1 Jonkkunen
13,2 Piuha
Seututien 192 tasoristeys
11,2 Mke Miekelä
9,4 Vatsela
8,6  Naantaliin
8,2 Rai Raisio
7,3 Krr Kerrola
Kantatie 40:n ylitys
6,4 Nes Neste
10,7 Vie Viheriäinen
Seututien 185 alitus
5,4
4,7 Iha Ihala
7,1 Pernon telakka
3,9 Turkuhalli
Seututien 185 ylitys
3,8
3,7 Raisionjoki
3,2 Jrk Jyrkkälä
2,5 Pahaniemi
Pansion telakka
Kantasatama
0,8 Tkut Turku tavara
Tus Turku satama
Valtatie 8:n ylitys
0,0 Tku Turku päärautatieasema
Valtatie 9:n alitus
 Toijalaan
 Helsinkiin
Merkkien selitykset

Nousiaisten rautatieasema (lyh. Nsn, ruots. Nousis järnvägsstation, ratakm 220+663) on Nousiaisissa, Uudenkaupungin radan varressa sijaitseva lakkautettu rautatieasema. Asema perustettiin vuonna 1923, ja sen vilkkain toiminta-aika ajoittui 1940-luvulle. Liikenteen hiljenemisen vuoksi asema muuttui miehittämättömäksi vuonna 1969 ja seisakkeeksi vuonna 1974. Lopullisesti henkilöliikenne asemalta lopetettiin vuonna 1990. Vuonna 2009 asema myytiin useiden vaiheiden jälkeen paikalliselle Aliskulman kyläyhdistykselle, joka on käyttänyt asemaa muun muassa kokous- ja juhlatilana jo 1990-luvun loppupuolelta alkaen.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asema perustettiin Nousiaisten Haatilan kylään vuonna 1923, noin viiden kilometrin päähän kunnan kirkonkylästä. Rata ei kuitenkaan tuonut tullessaan asutusta tai työpaikkoja alueelle, vaan kunnan uusi keskusta muodostui Nummen kylään Rauman valtatien varrelle.[1] Maatalouden kuljetuksiin asemaa kuitenkin käytettiin runsaasti, sillä Nousiaisten Osuusliike käytti rautatietä viljan rahtaamiseen. Osuusliike myös rakennutti aseman kaakkoispuolelle 1960-luvun alkupuolella viljavaraston ja sen yhteyteen suurtehokuivurin.[2] Nykyään viljavarasto noin 1 300 neliön tontteineen on Hankkija-Maatalouden hallinnassa.[3][4]

Nousiaisten viljavarasto sijaitsee radan ja asemalle vievän tien välissä.

Henkilöliikenne asemalta oli 1920–1930-luvuilla noin 40–70 matkustajaa päivässä, mutta 1940-luvulla asemaa käytti jo noin 200 henkeä päivässä.[2] Liikenne alkoi kuitenkin vähitellen hiljentyä, ja henkilöliikenteen vähäisen määrän vuoksi asema muutettiin miehittämättömäksi 1.6.1969.[1][5] Seisakkeeksi asema muutettiin vuonna 1974, jonka jälkeen junat pysähtyivät asemalla vain tarvittaessa.[2] Tavaraliikenne asemalta lakkautettiin vuonna 1976 ja henkilöliikenne vuonna 1990.[1]

Asema ja muut rakennukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nousiaisten 439-neliöinen asemarakennus sijaitsee 3,4 hehtaarin tontilla. Tontilla sijaitsee aseman lisäksi tavarasuoja, ulkorakennus, talouskellari sekä sauna ja pesutupa. Kaikki rakennukset ovat vuodelta 1922.[3][6] Jarl Ungernin suunnittelema taitekattoinen asema on tyyliltään klassistinen.[1][2] Rakennuksen molemmat sivut ovat poikkipäätyiset ja sen julkisivut on vuorattu lomalaudoituksella. Rakennuksen katemateriaalina on tiili.[2] Paikallinen Aliskulman kyläyhdistys on kunnostanut asemaa runsaasti, pääosin vuosina 1997–1999 ja avannut rakennuksessa kokous- ja juhlatilat.[1][2][5] Alun perin aseman alakerrassa sijaitsi asemanhoitajan asunto, mutta remontissa sen ruokasalista ja asemahuoneesta on tehty suuri, yhteinen ruokailutila. Yläkerrassa puolestaan sijaitsivat kolmen perheen asunnot.[5]

Aseman myynti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2007 aikana Senaatti-kiinteistöt pani useat Uudenkaupungin radan asemista myyntiin. Nousiaisten asemaa ei kuitenkaan alettu kaupitella vielä tuolloin, koska asema oli vuokrattu kylätoimikunnalle vuoden 2012 alkupuolelle asti.[7][8] Kyläyhdistyksen yllätykseksi Senaatti-kiinteistöt ilmoitti kaikesta huolimatta maaliskuussa 2008, että asema tulisi sittenkin myyntiin.[3][6] Yhdistys ilmoitti pitävänsä asemaa käytössään vuokrasopimuksen loppuun asti ja toivoi Nousiaisten kunnan ostavan aseman. Kunta ei kuitenkaan jättänyt asemasta tarjousta.[9][10] Kesäkuussa 2008 kunta kuitenkin päätti käyttää etuosto-oikeuttaan ja hankkia aseman talousrakennuksineen haltuunsa 120 000 eurolla.[11] Korkeimman tarjouksen jättäneet A-Yhtymä Oy ja Turun Laatutuote Oy valittivat päätöksestä elokuussa 2008,[12] mutta Turun hallinto-oikeus päätti joulukuussa kunnan ostopäätöksen olleen laillinen.[13] Kunta myi aseman kyläyhdistykselle 112 000 euron kauppahinnalla helmikuussa 2009.[14]

Penttilän tila ja aseman myymälä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aseman eteläpuolella sijaitsee 1920-luvulla rakennettu Penttilän tila, joka on lohkottu kylän kantatilasta vuonna 1929. Tilan päärakennuksessa toimi alun perin talon rakennuttaneen Albin Penttilän pitämä kauppa. Nousiaisten osuusliike vuokrasi sen sivumyymäläkseen vuonna 1927, jolloin liike piti kauppaa myös itse asemalla. Osuuskauppa Noustenmaa sulki aseman kaupan vuonna 1962.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b c d e f g h i Iltanen, Jussi: ”8.Uudenkaupungin ja Naantalin radat”, Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat, s. 112. Helsinki: Karttakeskus, 2009. ISBN 978-951-593-214-3.
  2. ↑ a b c d e f g h Anu Johansson: ”Haatila”, Nousiaisten kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta, s. 85. Varsinais-Suomen rakennuskulttuuri 8. Nousiaisten kunta, Turun maakuntamuseo ja Varsinais-Suomen liitto, 2002. ISBN 951-595-080-5.
  3. ↑ a b c Harri Suomalainen: Nousiaisten asema myyntilistalle. Vakka-Suomen Sanomat, 10.3.2008. Arkistoitu 24.5.2012.
  4. ↑ Harri Suomalainen: Vuokrasopimus irtisanottu kunnan kanssa - Vehmaan viljavarasto sulkeutuu. Vakka-Suomen Sanomat, 19.1.2010, s. 3.
  5. ↑ a b c Päivi Ojanperä: Juhlajunassa tutut penkit ja tunnelmaa. Turun Sanomat, 24.8.2003. Artikkelin verkkoversio. [vanhentunut linkki]
  6. ↑ a b Elina Malkamäki: Vuokralaisena oleva kyläyhdistys toivoo kuntaa hätiin - Nousiaisten vanha asema tulee myyntiin. Turun Sanomat, 8.3.2008. Artikkelin verkkoversio. [vanhentunut linkki]
  7. ↑ Yhdeksän määräalaa rakennuksineen tulee myyntiin Vakka-Suomen radalla - Nousiaisten ja U:gin asemat eivät ole listalla. Vakka-Suomen Sanomat, 8.10.2007. Artikkelin verkkoversio.
  8. ↑ Hanne Yli-Parkas: Nousiaisten vanha asema säilyy toistaiseksi Aliskulman kyläyhdistyksen käytössä. Turun Sanomat, 6.10.2007. Artikkelin verkkoversio.
  9. ↑ Sari Honkasalo: Kalannin, Maskun ja Vehmaan asemakaupat tehty. Vakka-Suomen Sanomat, 21.4.2008. Arkistoitu 26.5.2012.
  10. ↑ Lilli Jokela: Nousiaisten kunta jätti väliin vanhan aseman tarjouskilpailun. Turun Sanomat, 19.4.2008. Artikkelin verkkoversio.
  11. ↑ Nousiainen aikoo ostaa asema-alueen. Vakka-Suomen Sanomat, 11.6.2008. Arkistoitu 24.5.2012.
  12. ↑ Valitus Nousiaisten aseman etuostosta. Vakka-Suomen Sanomat, 20.8.2008. Arkistoitu 24.5.2012.
  13. ↑ Nousiainen sai ostaa vanhan aseman. Turun Sanomat, 10.12.2008. Artikkelin verkkoversio.
  14. ↑ Nousiaisten asema Aliskulman kyläyhdistykselle. Turun Sanomat, 24.2.2009. Artikkelin verkkoversio.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Nousiaisten_rautatieasema&oldid=22260797”