Notkeanäkinruoho

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Notkeanäkinruoho
Najas flexilis NRCS-1.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Yksisirkkaiset Liliopsida
Lahko: Alismatales
Heimo: Kilpukkakasvit Hydrocharitaceae
Suku: Näkinruohot Najas
Laji: flexilis
Kaksiosainen nimi
Najas flexilis
(Willd.) Roskt. & Schmidt
Synonyymit
  • Caulinia flexilis
  • Najas caespitosa
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Notkeanäkinruoho Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Notkeanäkinruoho Commonsissa

Notkeanäkinruoho (Najas flexilis) on yksivuotinen, Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa esiintyvä makeanveden vesikasvi. Suomessa laji on erittäin harvinainen ja rauhoitettu. Notkeanäkinruoho kuuluu Euroopan unionin luontodirektiivin mukaisesti suojeltaviin lajeihin.[1]

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Notkeanäkinruoho on hento, 10–20 cm korkeaksi kasvava uposlehtinen kasvi. Sen varsi haaroo voimakkaasti, parisenttiset lehdet ovat korvakkeettomat, kapeat, lankamaiset ja veltot. Kukat ovat hyvin pienet.[2][3] Samassa kasvissa on sekä koiras- että naaraspuolisia kukkia. Naaraskukasta kehittyy soikea noin kolmemillinen pähkylähedelmä.[4]

Lajia muistuttaa läheisesti samoilla kasvupaikoilla esiintyvä hentonäkinruoho (N. tenuissima), mutta sen lehdet ovat notkeanäkinruohoa kapeammat ja jäykemmät sekä korvakkeelliset.[1]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Notkeanäkinruoho on yleinen Pohjois-Amerikassa, erityisesti Suurten järvien ympäristössä ja mantereen itärannikolla. Euroopassa laji on harvinainen, mutta sitä tavataan laajalta alueelta Britteinsaarilta Keski-Eurooppaan, Pohjoismaihin ja Baltiaan. Suomesta notkeanäkinruoho tunnetaan varmasti vain puolenkymmenestä järvestä muun muassa Hollolasta, Asikkalasta, Parikkalasta, Kiteeltä ja Liperistä. Jääkauden jälkeisenä lämpökautena laji oli paljon nykyistä yleisempi ja sitä tavattiin koko Suomessa.[1]

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Notkeanäkinruoho kasvaa vain puhtaissa, neutraalivetisissä järvissä, joissa yleensä on paljon lähteitä. Laji kasvaa 10–150 cm:n syvyydessä, joskus jopa yli 2,5 metrissä. Kasvustot ovat useimmiten ruovikon ulkopuolella alueilla, joissa pohja on liejuista savea tai hiekkaa. Notkeanäkiruohon kasvupaikkojen suurimpia uhkia ovat veden laadun muutokset.[1][3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
  • Uotila, Pertti: Notkeanäkinruoho. Teoksessa Uhanalaiset kasvimme. Toim. Terhi Ryttäri ja Taina Kettunen. Suomen ympäristökeskus, Helsinki 1997, s. 196.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Uotila 1997, s. 196.
  2. Retkeilykasvio 1998, s. 520.
  3. a b Uhanalaisia näkinruohoja kartoitetaan Etelä-Savossa 2004. Ympäristö.fi. Viitattu 16.8.2007.
  4. Arne Anderberg: Den virtuella floran Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 16.8.2007. (ruotsiksi)

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Jouni Issakainen, Eija Kemppainen, Katariina Mäkelä, Sirkka Hakalisto ja Marja Koistinen: Hentonäkinruoho (Najas tenuissima) ja notkeanäkinruoho (Najas flexilis). Suomen ympäristö 13/2011. Suomen ympäristökeskus (SYKE), 2011. URN:ISBN:978-952-11-3896-6. Teoksen verkkoversio (pdf). Suomi

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]