Norwichinterrieri

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Norwichinterrieri

Norwichterrier.jpg

Avaintiedot
Alkuperämaa Englannin lippu Englanti, Iso-Britannia
Rodun syntyaika 1800-luvun loppupuolella
Alkuperäinen käyttö Metsästyskoira (rottien hävittäminen)
Nykyinen käyttö Seura- ja näyttelykoira
Elinikä n. 14 vuotta
Muita nimityksiä norwich
FCI-luokitus Ryhmä 3
Ulkonäkö
Paino 5 - 8 kg
Säkäkorkeus 25 - 26 cm
Väritys punertava tai harmahtava, päältä joskus musta

Norwichinterrieri (engl. Norwich terrier) on brittiläinen terrierirotu. Rotu on Suomessakin suhteellisen suosittu: vuonna 2005 rekisteröitiin 105 norwichin pentua. Se myös muistuttaa hyvin paljon norfolkinterrieriä, ja korvien asentoa lukuun ottamatta näillä roduilla on lähes sama rotumääritelmä.

Ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Norwichinterrieri kuuluu pieniin terrierirotuihin. Sen ihanne säkäkorkeus 25-26 cm ja paino noin 5-8 kg. Karvapeite on karhea ja kaksikerroksinen. Sallittuja värejä ovat kaikki punaisen, vehnänvärisen, mustan punaruskein (black & tan) tai harmahtavan sävyt. Valkoista väriä ei tulisi esiintyä. Turkki nypitään eli stripataan muutaman kerran vuodessa. Norwichinterrierillä on pystyt korvat ja suora häntä. Aiemmin häntä on typistetty, mutta vuodesta 1996 typistäminen on ollut Suomessa kiellettyä. Häntä typistettiin keskipitkäksi.

Luonne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Norwichinterrieri on pirteä, vahva ja reipas. Norwich on tyypillisesti uskollinen omistajalleen ja kiintyykiin perheeseensä syvästi. Käyttöhistoriansa takia norwichinterrierin tulisi olla sisukas ja reipas. Pienestä koostaan huolimatta se on energinen ja vahva eikä sovi pelkästään sylikoiraksi, kuten voisi olettaa. Yleisesti ottaen rotu ei ole haukkuherkkä. Entisenä metsästyskoirana sen vietti on kyllä säilynyt.

Terveys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Norwich on tyypillisesti pitkäikäinen rotu. Rakenteesta johtuen esiintyy jonkin verran hengitysteiden ahtautta, joka ilmenee koiran äänekkäänä hengityksenä. Pentuekoko on norwicheillä suhteellisen pieni, noin 2-4 pentua, ja synnytykset voivat olla hankalia. Norwichit saattavat myös lihoa helposti, joten liikuntamäärään on kiinnitettävä huomiota. Norwichi on lapsiystävällinen.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Norwich on aiemmin toiminut rotanmetsästyksessä, mutta tässä alkuperäisessä tarkoituksessa sitä enää harvemmin käytetään. Metsästysvaistot ovat rodulla kuitenkin säilyneet hyvin. Nykyään norwichit ovat enimmäkseen seurakoiria.

Rotu on kotoisin Englannista East Anglian alueelta. Viime vuosisadan alussa oli useita paikallisia metsästyskoiratyyppejä. Vuonna 1932 rotu hyväksyttiin Englannissa omaksi rodukseen ja sai nimen norwichinterrieri esiintymisalueen mukaan. Tuolloin myös luppakorvainen muunnos kuului samaan rotuun. Vuonna 1964 nämä muunnokset erotettiin omiksi roduikseen ja luppakorvainen sai nimen norfolkinterrieri. Suomeen rotu tuli vuonna 1965.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]