Northanger Abbey

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Jane Austenin romaania. Sen pohjalta on tehty elokuva Northanger Abbey (1986) ja televisioelokuva Northanger Abbey (2007).
Neito vanhassa linnassa (1953), Northanger Abbey (1999)
Northanger Abbey
Teoksen 1. painoksen nimiösivu
Teoksen 1. painoksen nimiösivu
Alkuperäisteos
Kirjailija Jane Austen
Kieli englanti
Kustantaja John Murray
Julkaistu 1817
Suomennos
Suomentaja Eila Pennanen (1953)
Paula Merjamaa (1999)
Kustantaja WSOY (1953)
Welkin Books (1999)
Julkaistu 1953, 1999
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Northanger Abbey eli Neito vanhassa linnassa (engl. Northanger Abbey) on Jane Austenin romaani, joka ilmestyi postuumisti kirjailijan kuoleman jälkeen vuonna 1817. Teos on ilmestynyt kahtena suomennoksena, Eila Pennasen suomentamana nimellä Neito vanhassa linnassa vuonna 1953 ja Paula Merjamaan suomentamana nimellä Northanger Abbey vuonna 1999.

Postuumista julkaisustaan huolimatta Northanger Abbey oli Jane Austenin romaaneista ensimmäinen, jonka hän sai julkaisukuntoon, joskin hän oli jo aiemmin aloittanut teoksia Järki ja tunteet ja Ylpeys ja ennakkoluulo. Cassandra Austenin Memorandumin mukaan Austen kirjoitti alkuun nimellä Susan kulkeneen teoksen noin vuosina 1798–1799.[1] Eräässä kirjeessään Austen käytti teoksesta nimeä Miss Catherine.[2]

Austen korjasi teosta julkaisua varten 1803 ja myi sen samana vuonna kymmenellä punnalla lontoolaiselle kirjakauppiaalle Crosby & Co:lle, joka kuitenkin päätti olla julkaisematta sitä. Kirjakauppias suostui myymään sen takaisin kirjailijan veljelle Henry Austenille samasta summasta, jolla hän oli sen alkujaan ostanut, tietämättä kuitenkaan, että kirjailija oli jo julkaissut neljä suosittua romaania. Kirjaa uusittiin lisää ennen kuin se ilmestyi Austenin kuoleman jälkeen joulukuussa 1817 (nimiösivulla lukee 1818) kahtena ensimmäisenä osana neliosaisesta yhteislaitoksesta teoksen Viisasteleva sydän kanssa.

Neito vanhassa linnassa, äänikirjan kansi.

Johdatus juoneen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Northanger Abbey kertoo Catherine Morlandista ja perheystävistä herra ja rouva Allenista, jotka matkustavat Bathiin. Seitsemäntoistavuotias Catherine seurustelee tuoreiden ystäviensä kuten Isabella Thorpen kanssa ja käy tansseissa. Catherinea kosiskelevat Isabellan veli John Thorpe (Catherinen veljen Jamesin ystävä yliopistosta) ja Henry Tilney. Catherine ystävystyy myös Henryn nuoremman sisaren Eleanor Tilneyn kanssa. Catherine ihastuu Henryyn, joka kertoo näkemyksiään kirjoista ja osoittaa tuntevansa historiaa ja yleensä elämänmenoa. Henryn ja Eleanorin isä kenraali Tilney kutsuu Catherine käymään kartanoonsa Northanger Abbeyyn, jonka Catherine olettaa olevan pimeä, ikivanha ja täynnä kummallisia salaisuuksia, koska hän on lukenut Ann Radcliffen kauhuromaania The Mysteries of Udolpho.

Juonen yhteenveto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kertomuksen sankaritar, seitsemäntoistavuotias Catherine Morland saa perheen naapurina Fullertonissa asuvilta Alleneilta kutsun lähteä heidän kanssaan muutamaksi viikoksi Bathiin. Vaikka matkan herättämä innostus aluksi laantui, kun hän ei tuntenut siellä ketään, hänelle esiteltiin pian nuorukainen nimeltä Henry Tilney, jonka kanssa hän tanssii ja keskustelee. Hän ei kuitenkaan tapaa tätä uudestaan muutamaan päivään, joskin hänen huomiosa vie pian tutustuminen nuoreen naiseen nimeltä Isabella Thorpe. Isabella yrittää saada seurustelua syntymään Catherinen ja veljensä Johnin välille. Catherine ei ole kiinnostunut asiasta ja yrittää pitää ystävyyttä yllä sekä Thorpeihin että Tilneyhin. John Thorpe yrittää toistuvasti sotkea hänen suhteensa Tilneyhin, mistä aiheutuu paljon väärinkäsityksiä.

Isabella ihastuu Catherinen veljeen Jamesiin, mutta hän on kuitenkin harmissaan siitä, ettei James ole niin varakas kuin hän on aiemmin luullut. Kun James on poissa, hän tutustuu tanssiaisissa Henryn vanhempaan veljeen kapteeni Tilneyiin, joka on häikäisevän lumoava. Isabella ja kapteeni Tilney ryhtyvät heti flirttailemaan. Viaton Catherine ei ymmärrä ystävänsä käyttäytymistä, mutta Henry ymmärtää sitäkin paremmin. Flirttailu jatkuu vielä kun James palaa.

Tilneyn perhe, Henry, hänen sisarensa Eleanor ja heidän isänsä kenraali Tilney, kutsuvat Catherinen muutamaksi viikoksi luokseen Northanger Abbeyyn. Catherine, joka on lukenut liikaa kauhuromaaneja, uskoo että linna on suuri ja pelottava, ja Henry rohkaisee hänen pelkojaan kiusoittelemalla häntä. Ensimmäisenä yönä puhkeaa myrsky, ja hän löytää huoneestaan salaperäisiä käsikirjoituksia, mutta yhtäkkiä kynttilä sammuu. Seuraavana aamuna hän lukee paperit ja toteaa että ne olivat vain pyykkilistoja. Pettymyksekseen hän toteaa, että Northanger Abbey hauska eikä yhtään pelottava. Rakennuksessa on kuitenkin huoneita, joissa ei kukaan koskaan käy. Catherine saa tietää, että niissä asui rouva Tilney, joka on kuollut yhdeksän vuotta sitten. Catherine, jolla on vilkas mielikuvitus, päättelee, että koska kenraali Tilney ei vaikuta surevan vaimonsa kuolemaa, hän on varmasti suhtautunut tähän välinpitämättömästi tai ehkä jopa vihamielisesti. Ehkä hän on peräti murhannut vaimonsa, tai ehkä vaimo on yhä elossa ja vangittuna rakennuksessa.

Catherine suostuttelee Eleanorin esittelemään rouva Tilneyn huoneen, mutta yllättäen kenraali Tilney ilmestyy paikalle. Catherine pakenee ja on varma että saa rangaistuksen. Myöhemmin Catherine hiipii rouva Tilneyn huoneisiin, mutta säikähtää, kun Henry kulkee käytävässä. Pelästyksissään hän myöntää arvailunsa tämän isästä. Henry kauhistuu mutta korjaa yllättävän ystävällisesti Catherinen hurjat kuvitelmat. Itkien Catherine poistuu mutta pelkää, että Henry ei enää halua olla hänen kanssa tekemisissä. James kirjoittaa Catherinelle kirjeen, jossa hän kertooo että Isabella on pettänyt hänet, ja että kihlaus on purettu koska Isabella flirttaili kapteeni Tilneyn kanssa. Tilneyt järkyttyvät; Catherine tuntee pettymystä Isabellaa kohtaan. Catherine viettää vielä muutaman hauskan päivän Tilneyn perheen luona. Kenraali lähtee Lontooseen ja Eleanor muuttuu yhä hilpeämmäksi. Eräänä iltana Tilney yhtäkkiä palaa, ja Eleanor kertoo Catherinelle, että koko perheellä on menoja, joiden vuoksi Catherinen täytyy lähteä pois. Catherine joutuu lähtemään varhain seuraavana aamuna ja lähtötilanne on tyly ja epäystävällinen.

Catherine palaa onnettomana kotiin. Muutaman päivän kuluttua Henry tulee käymään ja kertoo mitä oli tapahtunut. Kenraali Tilney oli ihastunut Catherine ja oli halunnut hänen avioituvan Henryn kanssa, sillä John Thorpe, joka tuolloin oli rakastunut Catherineen, oli antanut väärää tietoa, että Catherine on perijätär. Hän tapaa Thorpen jälleen Lontoossa, ja pettyneenä Catherineen Thorpe kertoo, että Catherine on melkein rutiköyhä. Tilney palaa kotiin ja potkaisee Catherinen ulos talosta. Henry sanoo kuitenkin haluavansa mennä Catherinen kanssa naimisiin, vaikka isä ei sitä enää hyväksykään. Loppujen lopuksi kenraali Tilney kuitenkin suostuu, sillä Eleanor on kihlautunut varakkaan ja ylhäisen miehen kanssa ja lisäksi hänelle selviää, etteivät Morlandit sentään ole rutiköyhiä vaikka eivät ole rikkaitakaan.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Northanger Abbey (Johdanto) Viitattu 17.8.2009. (englanniksi)
  2. Jane Austen's Writings (Northanger Abbey) Viitattu 17.8.2009. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiaineisto
Wikiaineistossa on lähdetekstiä aiheesta:
Northanger Abbey (englanniksi)