Norjan avaruuskeskus

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Norjan avaruuskeskus (norj. Norsk Romsenter) on Norjan avaruusjärjestö.

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Norjan avaruuskeskus toimi alussa Norjan opetusministeriön (norj. kirke-, utbildnings- og forskningsdepartementet) kanssa läheisessä yhteistyössä toimivan säätiön rahoittamana.

Nykyisin se toimii Norjan kauppa- ja teollisuusministeriön alaisuudessa. Se hoitaa muun muassa Norjan suhteet Euroopan avaruusjärjestöön. Keskus sijaitsee Oslossa. Avaruuskeskuksen johtaja on avaruustieteen professori Bo Andersen.

Avaruushallinnon toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Avaruuskeskus omistaa Norsk Romsenter Eiendom AS -yhtiön kautta muun muassa 90% Andøyan rakettikoealueesta Kongsberg Defence & Aerospace -yhtiön omistaessa loput 10% osakkeista. Kongsberg on testannut ohjuksia kyseisellä koealueella. Avaruuskeskus omistaa 50% Kongsberg Satellite Services A.S. (KSAT) -yhtiöstä, joka omistaa Tromsø Station (TSS) ja Svalbard Station (SvalSat) eli kaksi satelliittimaa-asemaa Pohjois-Norjassa. TSS operoi Local User Terminal (LUT) eli Norjan maa-asemaa COSPAS/SARSAT-meripelastusjärjestelmässä, jonka työn rahoittaa Norjan oikeusministeriö. Tästä palvelusta aiotaan luopua. TSS vastaanottaa ESAn ja Kanadan kaukokartoitussatelliittien dataa Euroopassa ja omaa yksinoikeuden eräiden satelliittien keräämän datan jälleenmyyntiin EU:ssa. SvalSat Huippuvuorilla vastaanottaa eräiden polaariradan kaukokartoitussatelliittien dataa ja komentaa osaa niistä.

Norjan avaruushallinto suunnitteli kansallisen satelliitin kehittämistä 1990-luvun alusta, jolloin kaavailtiin Nisse-nimistä mikrosatelliittia. Norjalainen AISSat-1-satelliitti laukaistiin intialaisella PSLV-C15-kantoraketilla polaariradalle heinäkuussa 2010. Nimensä mukaisesti satelliitti seuraa Norjan merialueen lähistöllä liikkuvien laivojen AIS-viestejä.[1] Satelliitti oli jatkoa norjalaiselle AIS-laitteelle, joka toimitettiin kansainväliselle avaruusasemalle vuonna 2009, jolloin laite kuljetettiin japanilaisella HTV-rahtialuksella asemalle.[2] Norjan toinen AISSat-satelliitti, AISSat-2, laukaistiin Sojuz 2-1B -raketilla Baikonurin avaruuskeskuksesta heinäkuussa 2014.[3] AISSat-2 rakennettiin päivitettynä versiona ensimmäisestä satelliitista.[4]

Norjan avaruustoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Norjan avaruustoiminnasta osa on julkisen sektorin rahoittamaa, sekä toiminta Norsk Romsenterin kautta Euroopan avaruusjärjestössä että toiminta Euroopan komission avaruusohjelmissa, joihin EU:n ulkopuolinen Norja joutuu tekemään erillissopimuksia EU:n kanssa. Tämän lisäksi on norjalaista kaupallista toimintaa, joka liittyy etenkin Telenorin toimintaan satelliittitietoliikenteessä.

Vuoden 2011 lopussa Norjan ja Espanjan puolustusministeriöt ovat päättäneet hankki yhteistä satelliittitietoliikenteen kapasiteettia HisNorSat-hankkeen puitteissa. Kyse on Norjassa sen "Norwegian Military Satcom Program"-ohjelman osasta, koko ohjelmaan panostetaan 600 miljoonaa dollaria viidessä vuodessa. Satelliitti toimii aikanaan asemassa 29 astetta itäistä pituutta.[5]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Nanosatellites: AISSAT-1 utias-sfl.net. 25.1.2014. University of Toronto Institute for Aerospace Studies Space Flight Lab. Viitattu 7.5.2015. (englanniksi)
  2. http://www.spacecentre.no/?module=Articles;action=Article.publicShow;ID=51302
  3. AISSat-2 Successfully Launched utias-sfl.net. 8.7.2014. University of Toronto Institute for Aerospace Studies Space Flight Lab. Viitattu 7.5.2015. (englanniksi)
  4. Nanosatellites: AISSat-2 utias-sfl.net. 25.1.2014. University of Toronto Institute for Aerospace Studies Space Flight Lab. Viitattu 7.5.2015. (englanniksi)
  5. http://www.spacenews.com/satellite_telecom/120111-norway-and-spain-expected-order-military-communications-satellite.html Norway and Spain Expected to Order Military Communications Satellite, Spacenews, 1.12.2011, luettu 6.12.2011

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]