Norilski nikel
| GMK Norilski nikel MMC Norilsk Nickel |
|
|---|---|
 |
|
| Yritysmuoto | OAO |
| Osake |
RTS: GMKN |
| Perustettu | 1935 / 1989 / 1993[1] |
| Toimitusjohtaja | Denis Morosov |
| Puheenjohtaja | Andrei Klišas |
| Kotipaikka | Moskova, Venäjä |
| Toimiala | kaivostoiminta, metallurgia |
| Tuotteet | nikkeli, palladium, kupari, platina, kulta, koboltti, seleeni, telluuri, rodium, hopea, iridium, rutenium, hiili |
| Liikevaihto |  11 550 milj. USD (2006)[2] |
| Liikevoitto | 7 024 milj. USD (2006)[2] |
| Omistaja | Vladimir Potanin, Oleg Deripaska, Mihail Prohorov |
| Kotisivu | www.nornik.ru |
Norilski nikel (ven. ГМК «Норильский никель», engl. MMC Norilsk Nickel) on suuri venäläinen metallurgia-alan osakeyhtiö. Se on maailman suurin nikkelin ja palladiumin tuottaja ja suurimpia platinan ja kuparin tuottajia. Lisäksi yhtiö tuottaa mm. kultaa, hopeaa, kobolttia ja rodiumia. Sen tytäryritys Stillwater Mining Company (Denverissä, Coloradossa) on suuri koboltin, rodiumin, hopean, kullan, telluurin, seleenin, iridiumin, ruteniumin ja hiilen tuottaja.
Norilski nikelin pääkonttori on Moskovassa. Yhtiön osakkeet ovat myynnissä Moskovan RTS- ja Micex-pörsseissä. Yhtiö kuuluu RTS Indexiin ja NASDAQiin. Yhtiö tuottaa 1,5 % Venäjän bruttokansantuotteesta. Talouslehti Forbesin kevään 2012 listauksessa Norilski nikel oli Venäjän 8. suurin ja maailman 339. suurin julkisesti noteerattu yritys.[3]
Sisällysluettelo |
Kaivokset ja sulatot, liikevaihto, työvoima [muokkaa]
Yhtiön tehtaat sijaitsevat Siperiassa Norilskin ja Talnahin alueella Krasnojarskin aluepiirin pohjoisosassa. Yhtiön merkittävin kaivos ja sulattamo sijaitsevat Norilskin kaupungin alueella. Kaivostoiminnalle tyypillisesti ne ovat myös alueen suurimmat saastuttajat. Tehdas on alueen suurin työnantaja, sen työvoima on 96 000 ihmistä. Yhtiön liikevaihto oli vuonna 2005 seitsemän miljardia dollaria.
Omistus ja johto [muokkaa]
Norilski nikelin pääomistaja on oligarkki Vladimir Potanin. Yhtiön johtoon kuuluvat Andrei Klišas, Mihail Prohorov ja Igor Komarov. Potaninin merkittävä kilpailijansa on Rusalia hallitseva Oleg Deripaska, joka osti neljänneksen yhtiöstä Prohorovilta, joka on edelleen merkittävä yhtiön omistaja.[4]
Marraskuussa 1989 yhdistettiin kolme kombinaattia Norilski Nikel -yhtiöksi. 30. kesäkuuta 1993 siitä tuli osakeyhtiö RAO Norilski Nikel. Vuonna 2000 yhtiöstä tuli Norilsk Mining Company. Vuonna 2001 se läpikävi vielä yhden järjestelyn ja sai nykyisen nimensä GMK Norilski nikel (Gornometallurgitšeskaja kompanija NN). Yhtiöön kuuluu myös pietarilainen Gipronikel-instituutti.
Historiaa [muokkaa]
1600-luvulta alkaen venäläiset tiesivät, että Taimyrin niemimaa sisältää paljon kuparia ja nikkeliä. 1920-luvulla Neuvosto-Venäjä aloitti kaivostoiminnan Norilskin alueella. 23. kesäkuuta 1935 alkoi Stalinin 1. viisivuotissuunnitelman osana Norilskin kombinaatin rakentaminen. 10. maaliskuuta 1939 kombinaatti alkoi tuotantonsa.
Murmanskin alueelle rakennettiin kuparin ja nikkelin jalostuskapasiteettia, vuonna 1935 Severonikel Montšegorskiin, vuonna 1946 Petšenganikel Nikeliin ja 1956 Zapoljarnyihin.
Yhtiö ja Suomi [muokkaa]
1970-luvulla silloiset suomalaisyritykset, Outokumpu Oy, A. Ahlström Osakeyhtiö ja Rauma-Repola Oy osallistuivat osana Suomen idänkauppaa osuuskunta Metexin nimissä uusien nikkeli- ja kuparisulattojen rakentamiseen Norilskiin. Tuotanto käynnistyi vuonna 1981.
Norilski nikel osti vuoden 2006 lopulla yhdysvaltalaisen OM Groupin nikkeli- ja erikoismetalliyksiköt. Kauppaan sisältyi Harjavallan nikkelitehdas, jonka Outokumpu Oyj myi OMG:lle vuonna 2000. Harjavallan tehdas on suurimpia venäläiseen omistukseen siirtyneitä yrityksiä Suomessa.
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Norilsk Nickel: Norilsk Nickel history Norilsk Nickel. Viitattu 24. kesäkuuta 2007. englanti
- ↑ a b Norilsk Nickel: Norilsk Nickel tilinpäätöstiedot 2006 4. kesäkuuta 2007. Norilsk Nickel. Viitattu 24. kesäkuuta 2007. englanti
- ↑ The World's Biggest Public Companies (pdf) Forbes, forbes.com. Viitattu 22.8.2012. (englanniksi)
- ↑ Venäjän oligarkit taistelevat lähellä Talouselämä.
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Norilski nikel -yhtiön sivusto (venäjäksi) (englanniksi)
- Poljus kullankaivuyhtiö (englanniksi) (venäjäksi)
- Stillwater Minining Company (englanniksi)
- Interros Holding Company (engl.)
- Gipronikel-instituutti (englanniksi) (venäjäksi)
- Putin Seeks Quick End to Norilsk Nickel Conflict (2012-08-20) (englanniksi) (rian.ru)
1. Gazprom | 2. Lukoil | 3. Rosneft | 4. Sberbank | 5. TNK-BP | 6. Surgutneftegaz | 7. VTB | 8. Norilski nikel | 9. AFK Sistema | 10. RUSAL | 11. Tatneft | 12. Transneft | 13. Novatek | 14. Rostelecom | 15. Novolipetski metallurgitšeski kombinat | 16. IDGC Holding | 17. RusGidro | 18. RAO JeES Rossii | 19. Severstal | 20. Metšel | 21. Magnit | 22. Uralkali | 23. Magnitogorski metallurgitšeski kombinat | 24. X5 Retail group | 25. Bank of Moscow |
RTS Index -indeksin yrityksetAcron | Aeroflot | Bank Sankt-Peterburg | Bank VTB | Bašneft | Diksi | E.ON Russia | FGC UES | Gazprom | Gazprom Neft | Inter RAO UES | Lukoil | Metšel | M.video | Magnit | MMK | Mosenergo | MTS | MRSK Holding | Norilski nikel | North-West Telecom | NCSP | NLMK | Novatek | OGK-1 | OGK-2 | Pharmstandard | PIK Group | Raspadskaja | Rosneft | Rostelecom | RUSAL | RusHydro | Sberbank | Severstal | Sibirtelecom | Silvinit | Sistema JSFC | Surgutneftegaz | Tatneft | TNK-BP | Transneft | Uralkali | V.Bank | VSMPO-AVISMA Corporation | WGC-3 |
