Tämä on lupaava artikkeli.

Nordea

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Nordea Bank Oyj
Yritysmuoto julkinen osakeyhtiö
Osake OMXH: NDA FI
OMXS: NDA SE
OMXC: NDA DK
Markkina-arvo Laskua 29,3 mrd. (31.12.2019)[1]
ISIN FI4000297767
Perustettu 1997
Toimitusjohtaja Frank Vang-Jensen[2]
Puheenjohtaja Stephen Hester[2]
Avainhenkilöt
Kotipaikka Helsinki, Suomi Suomi
Toiminta-alue Pohjoismaat
Toimiala rahoitusala
Tuotteet pankki- ja vakuutustuotteet
Liikevoitto Laskua 2 113 milj. € (2019)[1]
Nettotulos Laskua 1 542 milj. € (2019)[1]
Henkilöstö Nousua 29 000 (FTE, 2019)[1]
Kotisivu nordea.com

Nordea on Pohjoismaiden suurin finanssialan yritys. Nordealla on noin 10 miljoonaa kotitalousasiakasta ja noin 600 000 yritysasiakasta.[3] Taseensa perusteella (638,02 mrd. USD) Nordea luokiteltiin vuonna 2019 Suomen suurimmaksi ja maailman 50 suurimman pankin joukkoon.[4] Nordea-konsernin emoyhtiö on pörssilistattu Nordea Bank Oyj, jonka kotipaikka on Suomi.[5]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyinen Nordea sai alkunsa ruotsalaisen Nordbankenin ja suomalaisen Merita Pankin yhdistyttyä vuonna 1998 nimellä Merita-Nordbanken. Yhdistymissopimus allekirjoitettiin 13. lokakuuta 1997.[6] Merita-Nordbankeniin liitettiin vuonna 2000 tanskalainen Unibank ja norjalainen Christiania Bank og Kreditkasse. Heinäkuussa 2001 Nordea osti ruotsalaisen Postgirot Bankin.

Nordea-nimi julkistettiin lokakuussa 2000, ja se tuli käyttöön vuoden 2001 alusta lukien. Nimi tulee sanoista Nordic Ideas (’pohjoismaiset ideat’).[7] Nimen Nordea käyttöönottoon saakka entisten pankkien nimet olivat Merita-Nordbankenin aputoiminimiä.[8]

Vuonna 2001 Nordea avasi konttorin Shanghaissa, joka alkoi täydentää Pekingin konttorin toimintaa.[8] Vuonna 2002 uudeksi toimitusjohtajaksi nimitettiin Lars G. Nordström ja hallituksen puheenjohtajaksi Hans Dalborg. Vuonna 2002 Nordea osti myös puolalaisen LG Petro Bankin.[8] Vuonna 2007 Nordean toimitusjohtajaksi nimitettiin Christian Clausen. Samana vuonna Nordea nosti venäläisen OJSC Nordea Bankin omistusosuutensa 100 prosentiin, jonka jälkeen Venäjällä alettiin käyttämään Nordean nimeä kaikessa Nordean toiminnassa.[8]

Sampo-konserni nousi Nordean suurimmaksi omistajaksi vuoden 2009 aikana, jolloin sen osuus yhtiössä kasvoi noin 20 prosenttiin ja ohi Ruotsin valtion.[9] Kevään 2011 yhtiökokouksessa Sammon hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos valittiin yksimielisesti Nordean hallituksen johtoon.[10] Keväästä 2019 alkaen Nordean hallituksen puheenjohtajana toimii Torbjörn Magnusson.[11]

Casper von Koskull aloitti Christian Clausenin seuraajana Nordean toimitusjohtajana lokakuussa 2015. Von Koskull kertoi kesällä 2019 jäävänsä eläkkeelle seuraavan vuoden loppuun mennessä, mitä pidettiin vastauksena kiihtyneisiin spekulaatioihin von Koskullin asemasta. Taustalla olivat Nordean osakekurssin heikko kehitys sekä konsernin suuren it-uudistuksen tulosten odottaminen.[12] Nordea tiedotti jo 5. syyskuuta 2019 konsernin henkilöasiakkaista vastanneen johtajan Frank Vang-Jensenin valinnasta von Koskullin seuraajaksi ja tämän aloittamisesta välittömästi toimitusjohtajana.[13]

Keskittyminen Pohjoismaihin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2010-luvulla Nordea on vähentänyt toimintojaan Pohjoismaiden ulkopuolella ja pyrkinyt keskittymään kotimarkkinoihinsa Pohjoismaissa. Osana tätä kehitystä Nordea lopetti pankkitoimintansa Venäjällä, Baltian maissa ja Puolassa. Samaan aikaan se on myös tehnyt yritysostoja kotimarkkinoillaan ostamalla muun muassa norjalaisen verkossa toimivan Gjensidige Bankin kesällä 2018.[14][15]

Puolasta Nordea vetäytyi vuonna 2013 myytyään pankki-, henkivakuutus-, ja rahoitustoimintonsa puolalaiselle PKO Bank Polskille. Kauppahinta oli noin 700 miljoonaa euroa. Puolassa Nordea oli toiminut 1990-luvun alusta lähtien ja sillä oli konttoreita maan suurimmissa kaupungeissa. Nordean mukaan Puolan kiristyneet säännökset liittyen hallintoon ja toimintaan olisivat vaikeuttaneet pankin yhtenäisen toimintamallin toteuttamista. Nordean konsernijohtaja Christian Clausen piti kauppaa järkevänä kaikkien osapuolten kannalta.[16]

Keväällä 2015 Nordea kertoi luopuvansa Venäjän kuluttajaliiketoiminnasta siihen liittyvien suurten riskien vuoksi. Nordea lopetti lainaamisen Venäjän yksityisasiakkaille ja myi pankkikonttorinsa maassa.[17]

Norjalainen DNB-pankkikonserni ja Nordea ilmoittivat elokuussa 2016 aikovansa yhdistää pankkitoimintonsa Baltian maissa. Yhdistyneen pankin nimeksi tuli Luminor ja se aloitti toimintansa lokakuun 2017 alussa. Nordean arvion mukaan Luminor on Baltian maiden kolmanneksi suurin toimija rahoituspalveluissa 16 % osuudella talletuksista ja 23 % osuudella luotonannosta. DNB ja Nordea saivat molemmat uuden yhtiön äänivallasta 50 prosenttia.[18] Syksyllä 2018 Nordea tiedotti myyvänsä osuutensa Luminorista pääomasijoittaja Blackstonelle.[14]

Panama-tietovuoto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Panaman paperit

Vuoden 2016 Panama-tietovuodon mukaan Nordea oli Ruotsin finanssivalvonnan (Finansinspektionen) varoituksista huolimatta ollut mukana veroparatiisitoiminnassa. Ruotsin finanssivalvonnan mukaan Nordean tavassa valvoa rahanpesua on ”vakavia puutteita”, mistä pankille on annettu kaksi varoitusta. Vuonna 2015 Nordea joutui maksamaan suurimman mahdollisen sakon, yli 5 miljoonaa euroa. Nordean Luxemburgin jaosto oli tietojen mukaan rahoittanut asiakkailleen lähes 400 offshore-yritystä Panamassa sekä Brittiläisillä Neitsytsaarilla vuosina 2004–2014. Vuonna 2012 Nordea oli pyytänyt lakiasiaintoimisto Mossack Fonsecaa muuttamaan asiakirjojen päiväyksiä niin, että kolmen tanskalaisen asiakkaan valtakirjat olisivat olleet voimassa jo vuodesta 2010.[19]

Muutkin ruotsalaiset pankit olivat tietovuodossa mainittuina, mutta Nordea mainittiin Panama-paperien asiakirjoissa 10 902 kertaa ja sitä seuraava pankki 764 kertaa.[20]

Seuraamuksena vuotaneista asiakirjoista Ruotsin finanssivalvonta ilmoitti 4. huhtikuuta 2016 aloittaneensa tutkinnan Nordean toimista. Nordean yksityispankkipalveluiden johtaja Thorben Sanders myönsi 2016, että ennen vuotta 2009 he eivät tutkineet asiakkaita estääkseen mahdollista veronkiertoa, mutta vuoden 2009 lopulla he olivat päättäneet, ettei Nordea tulisi enää mahdollistamaan veronkiertoa”.[19] Nordean toimitusjohtaja Casper von Koskull kertoi pankin sisäisen tutkinnan valmistumisen yhteydessä olevansa pettynyt Nordean toimintaperiaatteiden puutteisiin pitäen nykytilaa ”sietämättömänä”.[21] Ruotsin pääministeri Stefan Löfven ilmoitti huhtikuussa 2016 tietovuotoon liittyen olevansa erittäin kriittinen Nordean toimintaan ja rooliin sanoen, että ”hekin ovat häpeälistalla”.[22]

Pääkonttorin siirto Suomeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nordean pääkonttori Helsingin Vallilassa.
Nordean entinen pääkonttorirakennus, PK-huset, Tukholmassa.

Nordean pääkonttori siirtyi Ruotsista Suomeen vuonna 2018. Siirtyminen toteutettiin rajat ylittävänä käänteisenä sulautumisena, jossa emoyhtiö Nordea Bank AB (publ) sulautuu perustettavaan suomalaiseen tytäryhtiöön. Siirrolla Nordea tavoitteli noin miljardin euron säästöjä. Siirto koski vain emoyhtiötä; toimintaansa Nordea jatkoi muissakin Pohjoismaissa.[23][24]

Pääkonttorin siirtoon johti Ruotsin aikomus vuonna 2017 korottaa pankkien maksamia vakausmaksuja. Jo ennen korotusta maksu oli kolminkertainen EU:n pankkiunioniin kuuluviin maihin verrattuna. Ruotsissa vakausmaksu on käytännössä vero, joilla rahoitetaan valtion menoja. EU:n pankkiunionissa maksulla on katto, ja maksut rahastoidaan pankkikriisien varalta. Korotuksen myötä Ruotsin maksusta olisi tullut Nordeaa koskeva pysyvä vero ilman ylärajaa.[25] Vakausmaksun vuoksi Nordea päätti siirtyä pois Ruotsista joko Kööpenhaminaan tai Helsinkiin. Valinnan Helsingin hyväksi ratkaisi se, että Suomi on EU:n pankkiunionin jäsen. Tanskalta tämä etu puuttui. Ongelma oli myös Tanskan tapa lähdeverottaa Nordean osinkoja, joka olisi kohdellut eri maissa asuvia osakkaita eri tavoin.[25][26]

Nordea sai siirrosta useita hyötyjä. Vakausmaksu on EU:n pankkiunionissa selvästi Ruotsia edullisempi. Myös pankin vakavaraisuusvaatimus pienenee Ruotsin 17,7 prosentista todennäköisesti selvästi matalammalle tasolle. Pienempi vakavaraisuusvaatimus vapauttaa pankin pääomia, mikä voi tarkoittaa suurempia osinkoja omistajille. Vapautuksen suuruus voi nousta viiteen miljardiin euroon.[25] Siirron yhteydessä pankkiasiakkaiden talletussuoja siirtyi Ruotsista Suomeen. Tästä seuraa Nordealle kustannuksia.[27]

Ruotsissa Nordean muutto aiheutti arvostelua. Sitä pidettiin muun muassa suurena mainehaittana Ruotsille. Arvostelun kohteena oli myös Ruotsin sosialistihallitus, erityisesti valtiovarainministeri Magdalena Andersson, jonka mielestä Nordean poismuutto olisi Ruotsille hyväksi, sillä suuri Nordea vaarantaa Ruotsin kansantalouden vakauden.[25]

Liiketoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nordea muutti vuoden 2017 alusta Suomen, Tanskan ja Norjan tytärpankkinsa ruotsalaisen emoyhtiönsä sivuliikkeiksi.[28][29] Kotipaikan siirtymisen myötä 1. lokakuuta 2018 konsernin aiempi ruotsalainen emoyhtiö purkautui ja sen vastuut siirtyivät perustetulle suomalaiselle Nordea Bank Oyj -emoyhtiölle. Siirtymisen myötä Tanskassa, Norjassa ja Ruotsissa konsernin pankkitoimintaa harjoittavat nykyään Nordea Bank Oyj:n sivuliikkeet.[30]

Nordea on jakautunut neljään liiketoiminta-alueeseen: Personal Banking, Business Banking, Large Corporates & Institutions ja Asset & Wealth Management.[31] Vuonna 2019 näistä sektoreista taloudellisesti merkittävin oli yksityisasiakkaiden liiketoimintasegmentti, joka tuotti yksinään noin 32 prosenttia Nordean koko liikevoitosta.[32]

Nordealla oli vuonna 2019 pelkästään kotitalousasiakkaita Ruotsissa noin 3,6 miljoonaa, Suomessa 3,1 miljoonaa, Tanskassa 1,6 miljoonaa ja Norjassa 0,9 miljoonaa. Nordea oli tuolloin kaikissa neljässä maassa kotitalousasiakkaiden määrällä mitattuna joko toiseksi tai kolmanneksi suosituin pankki.[33]

Suomessa Nordea on markkinaosuudella mitattuna OP-ryhmän jälkeen toiseksi suurin pankki tai pankkiryhmä. Sen osuus oli Suomen talletuksista 27,1 % ja lainoista 25,8 % vuonna 2018.[34] Vuonna 2017 Nordea oli liikevaihdolla mitattuna Suomen 22. suurin yritys.[35]

Osake ja omistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nordean osake on noteerattu Helsingin, Tukholman ja Kööpenhaminan pörsseissä.

Suurimmat osakkeenomistajat, tilanne marraskuun lopussa 2023:[36]

  1. BlackRock 5,1 %
  2. Cevian Capital 4,5 %
  3. Norges Bank 4,4 %
  4. Nordea Fonden 4,4 %
  5. Vanguard-rahastot 3,7 %

Nordeaa pitkään omistanut Sampo-konserni myi viimeiset Nordean osakkeensa huhtikuussa 2022.[37]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Annual Report 2019 (PDF) nordea.com. Nordea. Arkistoitu 19.10.2020. Viitattu 27.8.2020. (englanniksi)
  2. a b Tiedot yrityksestä: Nordea Bank Oyj Asiakastieto. Viitattu 8.11.2023.
  3. Avainlukuja nordea.com. 2019. Nordea. Viitattu 26.8.2020.
  4. Francis Garrido, Saqib Chaudhry: The world’s 100 largest banks. 5.4.2019 S&P Global Marketing Intelligence. 5.4.2019. S&P Global. Viitattu 27.8.2020.
  5. Nordean kotipaikka on siirtynyt nordea.com. 1.10.2018. Nordea Bank Oyj. Arkistoitu 1.10.2018. Viitattu 1.10.2018.
  6. Nordbanken, Merita to Merge, Creating Nordic Banking Giant wsj.com. 13.10.1997. The Wall Street Journal. Viitattu 27.11.2016. (englanniksi)
  7. Nordea vuosikertomus 2000 web.lib.hse.fi. Arkistoitu 6.9.2017.
  8. a b c d Nordean historia 2020. Nordea. Viitattu 13.11.2020.
  9. Williams, Sofia: Näin Sampo nousi Nordean herraksi Arvopaperi. 26.10.2009. Viitattu 6.10.2018.
  10. Wahlroos Nordean hallituksen puheenjohtajaksi yle.fi. 24.3.2011. Yle Uutiset. Viitattu 6.10.2018.
  11. Members of the board nordea.com. 2020.
  12. Järvenpää, Antti: Casper von Koskull saa jättää Nordean kunniallisesti Arvopaperi. 1.7.2019. Viitattu 6.9.2019.
  13. Salokorpi, Jussi: Nordea löysi omistaan uuden konsernijohtajan – Frank Vang-Jensen aloittaa tehtävässä jo tänään yle.fi. 5.9.2019. Yle Uutiset. Viitattu 5.9.2019.
  14. a b Muhonen, Teemu: Nordea luopuu Baltian-toiminnoistaan hs.fi. 13.9.2018. Helsingin Sanomat. Viitattu 6.10.2018.
  15. Pellinen, Tapio: Nordea ostaa kokonaan verkossa toimivan norjalaisen Gjensidige Bankin ts.fi. 2.7.2018. Turun Sanomat. Viitattu 6.10.2018.
  16. Nordea myy pankkinsa Puolassa Taloussanomat. 12.6.2013. Viitattu 25.11.2016.
  17. Sjöström, Mikael: Nordea luopuu kuluttajaliiketoiminnasta Venäjällä Arvopaperi. 9.4.2015. Viitattu 6.10.2018.
  18. Nordean ja DNB:n yhdistyminen Baltiassa on valmis – uuden pankin nimeksi Luminor hs.fi. 2.10.2017. Helsingin Sanomat. Viitattu 7.10.2017.
  19. a b Nordea grundade hundratals skatteparadisbolag åt kunder svenska.yle.fi. 3.4.2016. Yle. Viitattu 14.3.2017. (ruotsiksi)
  20. Svensson, Frida: Detta behöver du veta om Panamaläckan svd.se. Viitattu 14.3.2017. (ruotsiksi)
  21. Teivainen, Aleksi: Nordea failed to implement operating principles, finds internal inquiry Helsinki Times. Viitattu 14.3.2017. (englanniksi)
  22. Löfven: Nordea på skämslistan Göteborgs-Posten. 4.4.2016. Viitattu 14.3.2017. (ruotsiksi)
  23. Nordea siirtää pääkonttorinsa Ruotsista Suomeen Arvopaperi. Viitattu 6.9.2017.
  24. Nordea Bank AB:n (publ) hallitus on päättänyt käynnistää emoyhtiön kotipaikan siirron Suomeen nordea.com. Nordea. Arkistoitu 6.9.2017. Viitattu 6.9.2017.
  25. a b c d Lassila, Anni: Näin Wahlroos siirsi Nordean. Helsingin Sanomat, 8.10.2017.
  26. Lassila, Anni: Wahlroos: ”Päätös tehtiin viikonloppuna”. Helsingin Sanomat, 8.9.2017.
  27. Lassila, Anni: Nordean muutto voi lisätä verotuloja. Helsingin Sanomat, 8.9.2017.
  28. Gråsten, Hanna: Päätös: Suomen Nordeasta tulee sivuliike Iltalehti. Viitattu 18.3.2016.
  29. Nordean historia nordea.com. Nordea. Viitattu 6.9.2017.
  30. Tuominen, Jyri: Nyt se on virallista: Nordea muutti Helsinkiin Arvopaperi. 1.10.2018. Viitattu 6.10.2018.
  31. Organisaatio nordea.com. Nordea. Viitattu 26.8.2020.
  32. Annual Report 2019, s. 15.
  33. Annual Report 2019, s. 10.
  34. https://www.finanssiala.fi/materiaalit/FA-Julkaisu-26062019-Pankkivuosi%202018.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
  35. Talouselämä 21/2018
  36. Osakkeenomistajat nordea.com. 30.11.2021. Nordea Bank Oyj. Viitattu 12.12.2023. (englanniksi)
  37. Sampo on myynyt koko Nordea-omistuksensa 29.4.2022. Sampo-konserni. Viitattu 12.12.2023.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Nordea.