Nootropiini

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Nootropiinit (muinaiskreikan noos 'mieli; järki' ja tropos 'kääntö, suuntaaminen') eli älylääkkeet tai nootroopit ovat aineita, joita käytetään aivojen suorituskyvyn tehostamiseen. Älylääkkeiden kannattajat väittävät, että nämä aineet tehostavat älyllistä suorituskykyä monilla tavoilla, esimerkiksi kohottaen tietoisuutta, selkeyttä, muistia, virkeyttä, mielialaa, hapenottokykyä, glukoosin hyväksikäyttöä, aivojen verenkiertoa ja muita tekijöitä.

Älylääkkeinä käytettyjen aineiden tehoa ei kaikissa tapauksissa kyetä osoittamaan lumelääkettä paremmaksi tilastollisesti merkitsevällä tavalla. Joidenkin aineiden ja aineyhdistelmien osalta nootropiiniharrastusta voidaankin pitää eräänlaisena modernina uskomuslääkintänä. Älylääkkeiden käyttöä kritisoidaan myös ennalta-arvaamattomien sivuvaikutusten ja yhteisvaikutusten vuoksi. Osa älylääkkeistä on kuitenkin tutkimuksissa todettu tehokkaiksi ainakin joidenkin tiettyjen sairauksien hoidossa. Näiden lääkkeiden ATC-luokitukset ovat N06B (Keskushermostoa stimuloivat lääkeaineet)[1] ja N06D (Dementialääkkeet)[2]. Monissa maissa älylääkkeiksi luokiteltavia aineita saa vain reseptillä tai ne voivat olla myyntiluvattomia lääkeaineita. Osa on myös luokiteltu huumausaineiksi. Toisaalta joitakin älylääkkeinä käytettäviä aineita myydään vapaasti lisäravinteina.

Varsinaiset nootropiinit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Älylääkkeinä käytettäviä lääkeaineita:

Stimulantit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Älylääkkeinä käytettävillä stimulanteilla ajatellaan olevan tarkkaavuutta, oppimiskykyä ja lyhytmuistia parantavia vaikutuksia, mutta suurten annosten käyttö saattaa aiheuttaa mielihyvää ja riippuvuutta.[3] Monet tehokkaat stimulantit on luokiteltu huumausaineiksi ja siten niiden käyttö ilman asianmukaista reseptiä on rikos.[4][5] Stimulanttien liikakäyttö voi johtaa unettomuuteen[6] ja psykoosiin.[7]

Kolinergit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kolinergit ovat yhdisteitä, jotka parantavat keskittymiskykyä ja muistia aktivoimalla kolinergista järjestelmää suorasti tai epäsuorasti. Asetyylikoliini on fasilitaattori muistijäljen syntymisessä. Toisin kuin joidenkin nootropiinien tai lisäravintoaineiden tapauksessa, asetyylikoliiniesteraasi-inhibiittoreiden annostuksen on oltava ehdottomasti maltillista, sillä yliannostus voi johtaa kolinergiseen kriisiin[8].

Lisäravintoaineet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lisäravinteilla ja vitamiineilla saattaa olla nootrooppisia vaikutuksia etenkin varsinaisiin älylääkkeisiin yhdistettynä. Aminohapoista joilla ilmenee optista aktiivisuutta tarkoitetaan tässä yhteydessä L-enantiomeereja.

Rohdokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myös yrteillä ja lääkekasveilla voi olla nootrooppisia vaikutuksia.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]