Nokirastas

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Nokirastas
Koiras
Koiras
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Eukaryootit Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Varpuslinnut Passeriformes
Heimo: Rastaat Turdidae
Suku: Nokirastaat Platycichla
Laji: flavipes
Kaksiosainen nimi
Platycichla flavipes
(Vieillot, 1818)
Synonyymit
  • Turdus flavipes
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Nokirastas Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Nokirastas Commonsissa

Nokirastas (Platycichla flavipes) on Etelä-Amerikassa tavattava rastaisiin kuuluva varpuslintu.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naaras

Kooltaan nokirastas on noin 22 cm. Koiraan pää, siivet ja rinta ovat väritykseltään mustat. Selän, perän ja vatsan väritys vaihtelee alalajeittain. Eräillä alalajeilla ne ovat mustat, toisilla tumman harmaat. Jalat ovat koiraalla keltaiset ja nokka harmaa. Silmien ympärillä on sekä koiraalla että naaralla kapea keltainen rengas. Nokirastasnaaras on väritykseltään pääosin ruskea. Vatsa on selkää ja päätä vaaleampi. Silmän tumma iiris erottaa lajin kiiltonokirastaasta (Platycichla leucops).[2][3]

Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nokirastaan levinneisyys Etelä-Amerikassa on laikuttainen. Lajia tavataan Kolumbian koillisosista, läntisestä ja eteläisestä Venezuelasta, Guyanasta, Brasiliasta Roraiman osavaltiosta sekä Bahian osavaltiosta etelään Rio Grande do Sulin ja Paraiban osavaltioihin sekä Argentiinan koillisosiin. Nokirastas elää lisäksi Trinidad ja Tobagossa. Lajin elinympäristöä ovat metsät sekä niiden reunamaat sekä kahviplantaasit. Lajin elinympäristöt sijaitsevat yleensä 500–1 500 metrin korkeudella meren pinnasta.[2]

Elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nokirastaat liikkuvat yleensä yksin tai pareittain. Ne oleskelevat pensaissa ja puiden lehvästön ala- ja keskikerroksissa.[3] Lintu on melko arka ja suhteellisen vaikea nähdä luonnossa.[2]

Nokirastaan pesimäkausi kestää toukokuusta heinäkuulle. Pesä sijaitsee kivikossa tai törmässä. Se rakennetaan sammalista ja mudasta. Naaras munii kaksi vaalean sinistä tai vihertävää punaruskeapilkullista munaa.[3]

Nokirastaan ravinto koostuu pääasiassa hedelmistä.[4]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. BirdLife International: Turdus flavipes IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. Viitattu 8.2.2014. (englanniksi)
  2. a b c Robert S. Ridgely, Guy Tudor, William L. Brown: The Birds of South America: The oscine passerines, s. 113. University of Texas Press, 1989. ISBN 978-0-292-70756-6. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 27.01.2010). (englanniksi)
  3. a b c Steven L. Hilty, Bill Brown, William L. Brown: A guide to the birds of Colombia, s. 544. Princeton University Press, 1986. ISBN 978-0691083728. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 27.01.2010). (englanniksi)
  4. Arthur Grosset: Yellow-legged Thrush Turdus flavipes Viitattu 27.1.2010. (englanniksi)
Tämä lintuihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.