Nokia (kaupunki)
Wikipedia
|
|
|
|---|---|
 |
 |
|
sijainti |
|
| www.nokiankaupunki.fi | |
| Sijainti | |
| Lääni | Länsi-Suomen lääni |
| Maakunta | Pirkanmaan maakunta |
| Seutukunta | Tampereen seutukunta |
| Perustettu | 1922[1] |
| – kauppalaksi | 1937 |
| – kaupungiksi | 1977 |
| Kuntaliitokset | Suoniemi (1973) Tottijärvi (1976) |
| Kokonaispinta-ala | 347,77 km² 270:nneksi suurin 2009 [2] |
| – maa | 288,19 km² |
| – sisävesi | 59,58 km² |
| Väkiluku | 30 977 32:nneksi suurin 31.3.2009 [3] |
| – väestötiheys | 107,5 as/km² (31.3.2009) |
| Demografiatiedot | 2008 [4] |
| – 0–14-v. | 19,6 % |
| – 15–64-v. | 65,9 % |
| – yli 64-v. | 14,5 % |
| Äidinkieli | 2008 [5] |
| – suomenkielisiä | 98 % |
| – ruotsinkielisiä | 0,3 % |
| – muut | 1,6 % |
| Kunnallisvero | 19 % 242:nneksi suurin 2009 [6] |
| Kaupunginjohtaja | Markku Rahikkala |
Nokia (vuoteen 1938 asti Pohjois-Pirkkala[1]) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Kaupungissa asuu 30 524 ihmistä ja sen pinta-ala on 347,77 km², josta 59,58 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 105,9 asukasta/km².
Nokian naapurikunnat ovat Hämeenkyrö, Pirkkala, Sastamala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi.
Nokian vaakunan suunnitteli Gustaf von Numers, ja se vahvistettiin vuonna 1951.[7]
Nokia on teollisuuskaupunki ja tunnettujen suomalaisten tuotemerkkien lähtöpaikka, tärkeimpänä matkapuhelinyhtiö Nokia. Nokia on kuuluisa kylpylästään, tehtaanmyymälöistään, vesireiteistään ja tapahtumistaan.
Nokialle on hyvät tie- ja ilmayhteydet naapurikaupunki Tampereen ansiosta. Kaupungin alueella kulkevat Tampereen ja Porin välinen rautatie sekä valtatiet 11 ja 12. Viimeksi mainitulla on Sarkolassa yksi Suomen päätieverkon jyrkimmistä nousuista. Myös valtatie 3 sivuaa Nokian itärajaa. Vuodesta 2002 lähtien, kymmenen vuoden tauon jälkeen, Nokialla ovat pysähtyneet myös Poriin menevät junat. Tampere-Pirkkalan lentoasema on vain vajaan kymmenen kilometrin päässä Nokian keskustasta.
Matka-aika Nokialta Tampereelle on junalla 14 minuuttia ja linja-autolla nopeimmillaan 20 minuuttia. Nokian ja Porin välinen matka kestää junalla nopeimmillaan tunnin ja 15 minuuttia sekä linja-autolla tunnin ja 10 minuuttia. Matka-aika Nokian ja Helsingin välillä on nopeimmillaan junalla tunnin ja 49 minuuttia sekä linja-autolla 2 tuntia ja 45 minuuttia.
Kaikki Nokian junayhteydet Tampere-Pori -radan ulkopuolelle edellyttävät junanvaihtoa Tampereella. Linja-autojen suorilla pikavuoroilla Nokialta pääsee Tampereelle, Poriin, Helsinkiin, Raumalle ja Turkuun. Matka-aika Nokian ja Turun välillä kestää linja-autolla nopeimmillaan 2 tuntia ja 10 minuuttia sekä junalla 2 tuntia ja 14 minuuttia.
Vuonna 1922 Pirkkalan kunta jaettiin Pohjois- ja Etelä-Pirkkalaan rajan kulkiessa Pyhäjärvessä, jonka yli ei tuolloin ollut tieyhteyttä. Vuonna 1938 Pohjois-Pirkkala otti nimekseen Nokia ja samalla Etelä-Pirkkala otti takaisin vanhan emäpitäjän nimen Pirkkala, joka sillä on edelleenkin. Nokian ja Pirkkalan välinen tieyhteys Rajasalmen yli valmistui vuonna 1973 ja se muutettiin moottoritieksi vuonna 2006, jolloin siitä myös tuli osa valtatie 3:a.
Nokianvirtaan valmistui vuonna 1971 Melon voimalaitos, jossa käytetään hyväksi koko putouskorkeus Pyhäjärvestä Kuloveteen (noin 19,5 metriä). Samassa yhteydessä purettiin hieman ylempänä sijainnut vanha voimalaitos.
1970-luvulla Nokian pinta-ala kasvoi moninkertaisesti, kun silloiset Tottijärven ja Suoniemen kunnat liitettiin siihen. Nokian, Suoniemen ja Tottijärven rajat yhtyivät aikanaan Kivipyykkivuorella, joka on vesistön eteläpuolen korkein maastonkohta (163 metriä merenpinnasta). Kaupunkialueen pohjoispuolella, lähellä Hämeenkyrön ja Ylöjärven rajoja, on jopa 180 metrin korkeuden ylittäviä kallionhuippuja.
Sarkolassa lähellä Vammalan rajaa sijaitsevassa Vanajavuoressa, aivan Kuloveden rannan tuntumassa, on erikoinen luonnonnähtävyys, ontoksi kovertunut siirtolohkare Pirunpesäkivi. Kansantarinat väittävät paholaisen ennen muinoin asuneen kiven kolossa. Kivi on rauhoitettu luonnonmuistomerkiksi.
Nokian vesikriisi alkoi marras–joulukuun vaihteessa 2007, kun Nokian kaupungin vesilaitoksella avattiin vahingossa puhtaan juomaveden ja kiintoaineksesta puhdistetun jäteveden yhdistävä venttiili.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
[muokkaa] Nimen etymologia
Sanan ”nois” (monikko ”nokia”) on väitetty tarkoittavan turkiseläin soopelia, mikä kertoisi siitä, että Nokia oli keskeinen kaupankäyntipaikka, jossa soopelinturkit olivat arvokkain hyödyke.[8] Viimeaikainen tutkimus on kuitenkin arvellut, etteivät soopelit olisi kuuluneet Suomen eläinkuntaan edes muinaisuudessa. ”Nokia” tarkoittaisikin majavaa.[9]
Nokialle asutettiin viime sotien jälkeen Pyhäjärven (Vpl) siirtoväkeä.[10]
[muokkaa] Hallinto
[muokkaa] Kaupunginvaltuusto
[muokkaa] Kokoonpano
Mika Ala-uotila , Pirkka Lappalainen , Esa Martikainen, Johanna Kouvo, Päivi Kilpikari, Asko Kirveskari , Piila Paalanen , Jari Haapaniemi, Mika Kunnari, Timo Vuorisalo, Tuomas Karstinen , Erkki Mekkonen ja Pasi Hälli.
Reino Ojala , Roope Lehto , Marko Asell , Arja Laitinen , Raisa Ojala, Auli Aaltonen, Janne Makkonen , Paavo Saarinen , Tuomo Nenonen , Kalevi Heinonen, Sisko Nevala ja Orvokki Grönroos.
Mervi Veijola , Anneli Lehtonen , Toivo Keränen , Seppo Kallio , Taina Nuutinen, Kristiina Hyyni, Matti Haapala , Rauli Vitolainen , Pertti Ahtola ja Ilona Raitakari.
Minna Järvinen , Jukka Pulakka , Leo Lähde , Marjatta Ainasoja ja Anitta Forssen.
Janne Siuvo , Tuula Jokinen ja Esko Pulakka.
Herkku Hernesniemi , Eero Salonen ja Tuula Palomäki.
Mika Laakso ja Tuomo Isokangas.
Tarja Luukko.
[muokkaa] Koulutus
Nokialla on 13 alakoulua (Tervasuon koulussa on luokat 1-2) ja 2 yläkoulua. Emäkosken yläasteelle mennään Koskenmäeltä, Sorvasta, Tottijärveltä, Viholasta, Nokialta, Siurosta, Linnavuoresta ja Taivalkunnalta. Nokianvirtaan mennään Kankaantaan, Myllyhaan, Alhoniityn ja Pinsiön kouluista. Lisäksi Nokialla on erityiskoulu (luokat1-9), Lukio ja Ammattikoulu
Oppilasmäärät: Yläkoulut Nokianvirta: 700 Emäkoski: 759
Alakoulut Sorva 56 Tervasuo: 48 Koskenmäki 456 Tottijärvi: 72 Linnavuori: 102 Siuro: 98 Taivalkunta: 29 Vahalahti: 30 Vihola: 86 Nokia: 134 Myllyhaka: 291 Kankaantaka: 456 Alhoniitty: 69 Pinsiö: 49
Lukio: 654 Ammattikoulu: 456
Yhteensä: 4461
[muokkaa] Maantiede
[muokkaa] Kuuluisia nokialaisia
- Hannu Aho, kirjailija
- Markku Aro, iskelmälaulaja
- Marko Asell, entinen painija, kansanedustaja
- Jussi Halme, jääkiekkoilija
- Herkku Hernesniemi, poliitikko
- Henri Hirvikoski, koripalloilija
- Ari Hjelm, entinen jalkapalloilija, valmentaja
- Martti Joenpolvi, kirjailija
- Markku Koivisto, pappi
- Ville Liimatainen, muusikko
- Nestori Lähde, jääkiekkoilija
- Turkka Mali, muusikko
- Tomi Markkola, iskelmälaulaja
- Esko Mikkola, keihäänheittäjä
- Jari Niemi, jalkapalloilija
- Reino Ojala, entinen kansanedustaja
- Antti Ojanperä, jalkapalloilija
- Kari Peitsamo, muusikko
- Ossi Pellinen, jääkiekkoilija
- Jarkko Pyymäki, jääkiekkoilija
- Osmo Rauhala, taiteilija
- Tapio Rautavaara, urheilija, laulaja ja elokuvanäyttelijä
- Elsa Rautee, runoilija
- Anssi Salmela, NHL-jääkiekkoilija
- Sami Sandell, jääkiekkoilija
- Ossi Somma, kuvanveistäjä
- Janne Tulkki, iskelmälaulaja
[muokkaa] Ystävyyskaupungit
Blönduós, Islanti
Moss, Norja
Karlstad, Ruotsi
Horsens, Tanska
Orjol, Venäjä
Sillamäki, Viro
Sárospatak, Unkari
[muokkaa] Suurimmat työnantajat
| Työnantajat | Työntekijät |
|---|---|
| Nokian Renkaat -konserni | 1 475 |
| Nokian kaupunki | 1 374 |
| Sisu Diesel Oy | 640 |
| Pitkäniemen sairaala | 530 |
| Georgia-Pacific Nordic Oy (Nokia) | 416 |
| Nanso Group Oy (Nokia) | 170 |
| Purso-Yhtiöt | 250 |
| TP-Yhtiöt (Nokia) | 170 |
| Upofloor Oy | 135 |
| Patria Aviation Oy | 150 |
| Nokian kihlakunta | 134 |
| Kuljetusvarikko | 110 |
| ABB Oy Service | 90 |
| Kylpylähotelli Rantasipi Eden | 70 |
| työntekijätiedot 31. joulukuuta 2006 [11] | |
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Lähteet
- Tarmio, Hannu & Papunen, Pentti & Korpela, Kalevi (toim.): Suomenmaa 5, s. 363–373. WSOY, 1973.
[muokkaa] Viitteet
- ↑ 1,0 1,1 Nokian kaupunki
- ↑ Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2009 1.1.2009. Maanmittauslaitos. Viitattu 11.4.2009.
- ↑ Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.3.2009. Väestörekisterikeskus. Viitattu 28.4.2009.
- ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2008. Tilastokeskus: demography. Viitattu 28.4.2009.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 31.12.2008. Tilastokeskus. Viitattu 11.4.2009.
- ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2009 1.12.2008. Verohallinto. Viitattu 11.4.2009.
- ↑ Mitä-Missä-Milloin 1980, s. 166. Helsinki: Otava, 1979.
- ↑ Matti Helminen: Kuuluiko soopeli Suomen eläimistöön nukku.net. Viitattu 18.2.2008.
- ↑ Larry Huldén: Oliko soopeli karjalainen turkiseläin? Viipurin läänin historia II. Jyväskylä 2004.
- ↑ Mitä-Missä-Milloin 1951, s. 127. Helsinki: Otava, 1950.
- ↑ http://www.nokiankaupunki.fi/palvelut/tietoja_nokiasta/tilastot/
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Nokian kaupungin kotisivut
- Suomi24:n Nokia-keskustelu
- YLE Elävä arkisto – Nokia – pitkän historian kaupunki -nettivideo
| Akaa - Hämeenkyrö - Ikaalinen - Juupajoki - Kangasala - Kihniö - Kuhmalahti - Kylmäkoski - Lempäälä - Mänttä-Vilppula - Nokia - Orivesi - Parkano - Pirkkala - Punkalaidun - Pälkäne - Ruovesi - Sastamala - Tampere - Urjala - Valkeakoski - Vesilahti - Virrat - Ylöjärvi |
| Entiset kunnat Aitolahti - Akaa - Eräjärvi - Ikaalisten mlk - Karkku - Kiikka - Kuorevesi - Kuru - Luopioinen - Längelmäki - Messukylä - Mouhijärvi - Mänttä - Pohjaslahti - Sahalahti - Suodenniemi - Suoniemi - Sääksmäki - Teisko - Toijala - Tottijärvi - Tyrvää - Vammala - Viiala - Viljakkala - Vilppula - Äetsä |
