Nitroglykoli
| Nitroglykoli | |
|---|---|
 |
|
| Tunnisteet | |
| IUPAC-nimi | Etaani-1,2-diylidinitraatti |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| SMILES | O=N(=O)OCCON(=O)=O |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | C2H4N2O6 |
| Moolimassa | 152,1 g/mol |
| Sulamispiste | −22 °C (251 K) |
| Kiehumispiste | 114 °C (387 K) (räjähtää) |
| Tiheys | 1,49 g/cm3 |
| Liukoisuus veteen | 0,5 g/100 ml |
Nitroglykoli, eli etyleeniglykolidinitraatti on kellertävä, öljymäinen räjähtävä nestemäinen kemiallinen yhdiste. Sitä valmistetaan nitraamalla etyleeniglykolia ja käytetään esimerkiksi räjähdysaineissa. Nitroglykoli on samantapainen nitroglyserolin kanssa valmistustavaltaan ja ominaisuuksiltaan, mutta vähemmän viskoottinen ja räjähdysherkempi.
Vaikutukset elimistöön ja ensiapu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nitroglykoli saattaa aiheuttaa päänsärkyä ja verenpaineen laskua ihokosketuksen tai hengitysilman kautta. Ihokosketusta tulee välttää käyttämällä suojakäsineitä. Iholle joutunut räjähdysaine poistetaan ja alue pestään vedellä ja saippualla. Silmiin joutunut aine huuhdotaan runsaalla vedellä. Mahdollisen ärsytyksen jatkuessa otettava yhteys lääkäriin. Haalarit ja muut työvaatteet, joihin on kuivunut räjähdysainetta, voivat syttyä palamaan. Työvaatteisiin tarttunut räjähdysaine poistetaan mekaanisesti, jonka jälkeen työvaatteet pestään normaalilla vesipesulla.[1]
Ympäristövaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nitroglykoli ei juurikaan liukene veteen. Se hajoaa luonnossa erittäin hitaasti. Nitraatilla on vesistöön joutuessaan rehevöittävä vaikutus ja se likaa pohjavettä.[1]