Nísyros

Wikipedia
Ohjattu sivulta Nisyros
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Nísyros
Νίσυρος
Locator Dot.svg
Nísyroksen sijainti Kreikassa.
Maantiede
Sijainti 36°35′N, 27°10′E
Saariryhmä Dodekanesia
Merialue Egeanmeri, Välimeri
Pinta-ala 41,6[1] km²
Korkein kohta Profítis Ilías[2] 698[1] m
Valtio
Valtio Kreikka
Kunta Nísyros
Väestö
Väkiluku 948 (2001)[3]
Suurin kaupunki Mandráki[2]
Kielet Kreikka

Nísyros (kreik. Νίσυρος, myös Nísiros) on Kreikan saari Välimereen kuuluvassa Egeanmeressä. Pinta-alaa saarella on 41,6 neliökilometriä ja asukkaita saarella on 948 (2001). Saaren pääkaupunki on nimeltään Mandráki ja siellä asuu valtaosa saaren väestöstä.[2]

Nísyros (suurin saari oikeassa alakulmassa) satelliittikuvassa.
Saaren pääkaupunki Mandráki mereltä nähtynä.
Emporióksen kylä Nísyroksen kaldera-alueen reunamilla.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saari on osa Nísyroksen kuntaa, Kosin alueyksikköä ja Etelä-Egean saarten periferiaa.[4] Nísyros kuuluu Dodekanesian saaristoon.[2] Kosin saari sijaitsee 15 kilometriä Nísyrokselta pohjoiseen[2] ja pääkaupunki Ateenan kupeessa sijaitsevaan Pireukseen matkaa kertyy 200 meripeninkulmaa eli noin 370 kilometriä.[5]

Saaren keskiosaa hallitsee tulivuoren kaldera.[2] Nísyroksen tulivuori on aktiivinen, mutta nukkuva.[2] Tulivuori ei ole toisen lähteen mukaan purkautunut tuhansiin vuosiin,[2] kun taas toinen lähde kertoo tulivuoren purkautuneen viimeksi vuonna 1933.[1] Tulivuoresta purkautuu toisinaan kuumia höyryjä ja mutaa.[2] Nísyroksen kalderalla on noin 20 nimettyä kraatteria.[2] Suurin kraattereista on nimeltään Stéfanos.[2] Se on muodoltaan ellipsi ja leveyttä sillä on kapeimmassa kohdassa reilut 200 metriä.[2] Syvyyttä on puolestaan miltei 30 metriä.[2] Kaldera-alueella on merkittyjä polkuja, joilta poikkeaminen saattaa olla vaarallista, sillä maankuori kaldera-alueella on paikoin ohut.[2] Kalderan reunamilla sijaitsevat kylät Emporiós ja Nikiá.[2]

Tulivuorenpurkaukset ovat antaneet saarelle hedelmällisen maaperän ja saarella kasvaakin oliivi-, saksanpähkinä- ja hedelmäpuita.[1] Saarella vallitsee välimerenilmasto eli talvet ovat sateisia ja leutoja ja kesät taas kuumia ja kuivia.[2]

Mytologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kreikkalaisen mytologian mukaan Nísyros syntyi, kun meren jumala Poseidon irrotti Kosin saaresta kallionpalan ja heitti sen jättiläisten ja jumalten sodassa Polyvotis-jättiläisen päälle. Näin Polyvotis jäi saaren alle aiheuttamaan muun muassa maanjäristyksiä. Nísyroksella on Poseidonin kunniaksi rakennettuja temppeleitä. Myös saaren ensimmäisissä kolikoissa oli kuvattuna Poseidon.[2] Runoilija Homeroksen mukaan saari otti osaa myös Troijan sotaan.[5]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nísyros asutettiin antiikin aikana. Tällöin saari tunnettiin nimellä Profyris.[5] Saari on ollut osa Ateenan kaupunkivaltioita ja Bysantin valtakuntaa.[2][5] Johanniittain ritarikunta valloitti Nísyroksen 1300-luvulla.[5] Ritarit rakensivat saarelle vuonna 1315 linnoituksen.[5] Osmanien valtakunnan osaksi saari liitettiin vuonna 1522.[6] Italia valloitti Nísyroksen ja muun Dodekanesian Kastelórizoa lukuun ottamatta vuonna 1912.[7][5] Kreikkaan saari liitettiin vuonna 1948.[5]

Saarella oli 1900-luvun alussa noin 10 000 asukasta.[1] Monet ihmiset lähtivät toisen maailmansodan päätyttyä Yhdysvaltoihin ja Australiaan paremman elämän perässä.[1] Osa on sittemmin palannut takaisin.[1] Toiseen maailmansotaan saakka maanviljely oli saaren tärkein elinkeino.[1] Nykyisin monet nuoret lähtevät saarelta töihin Kosille ja monet pellot jäävät viljelemättä.[2]

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nísyroksen kaldera-aluetta.

Nísyroksella sijaitsee kolme luostaria, jotka ovat Evangelístria, Panagía Spilianí ja Panagía Kyrá.[2] Pääkaupungissa Mandrákissa sijaitsevat kansanperinteen ja historian museo[2] sekä arkeologinen museo.[5]

Mandrákissa on säilynyt nykypäiviin saakka osia vanhasta sataman muurista.[5] Eri puolilla saarta on lisäksi säilynyt johanniittaritarien kaudelta peräisin olevia pyöreitä torneja ja linnoituksia.[2]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nísyrokselle kulkee lauttoja Pireuksesta 1–2 kertaa viikossa.[1] Matka-aika on 16–17 tuntia.[1] Kosin kaupungista ja Kosin Kardámainasta tulee sesongin aikana päivittäin 2–3 lauttaa Nísyrokselle. Matka-aika on Kosin kaupungista on kaksi tuntia. Sesongin ulkopuolella ainoastaan Kardámainasta kulkee yksi lautta päivittäin.[2] Kosilta liikennöidään Nísyrokselle pari kertaa viikossa myös katamariinilla ja kantosiipialuksella.

Nísyrokselta kulkee lauttoja 1–3 kertaa viikossa myös Rodokselle, Sýmille, Pátmokselle, Tílokselle, Kastelórizolle, Náxokselle, Kálymnokselle, Lérokselle, Párokselle ja Astypálaialle.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j k Andersson, Per J.: Ateena ja Kreikan saaret, s. 421–426. Ruots. alkuteos: Greklands öar och Aten, suom. Färm, Anna; Söderholm, Linda. Image Kustannus Oy, 2005. ISBN 952-99247-3-9.
  2. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w Kettunen, Annaleena: Nukkuvan tulivuoren salaisuus. Matkaopas, Kesä–heinäkuu 2007, 9. vsk, nro 4/2007, s. 12–14. Sanoma Magazines Finland Oy. ISSN 1456-419X.
  3. Väestönlaskenta 2001 (PDF) Εθνική Στατιστική Υπηρεσία της Ελλάδος (ΕΣΥΕ). Viitattu 24.1.2010. (kreikaksi)
  4. Press release: Publication of provisional results of the 2011 Population Census (PDF) 22.7.2011. Pireus: The Hellenic Statistical Authority (ELSTAT). Viitattu 18.4.2012. (englanniksi)
  5. a b c d e f g h i j Karpodini-Dimitriadi, E.: Kreikan saaret: matkaopas kaikille Kreikan saarille, s. 166. suom. Ahola, Toni. Ateena: Ekdotike Athenon S.A., 1995. ISBN 9529688016.
  6. The Dodecanese Islands: Nisyros RhodesGuide.com. Viitattu 11.10.2009. (englanniksi)
  7. Chilton, Lance; Dubin, Marc; Bapst, Don; Ellingham, Mark; Fisher, John; Jansz, Natania: The Rough Guide to the Greek Islands, s. 315. Rough Guides, 2004. ISBN 184353259X. Teoksen verkkoversio (viitattu 11.10.2009). (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]