Nikolai Zabolotski

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Nikolai Aleksejevitš Zabolotski (24. huhtikuuta 19031958) oli neuvostoliittolainen runoilija. Suppeahko tuotanto käsittää vain muutaman oman runokokoelman sekä klassikkojen käännöksiä, muun muassa muinaisvenäläisen eepoksen Slovo o polku Igoreve (Kertomus Igorin sotaretkestä) nykyvenäjännös ja georgialaisen Šota Rustavelin Vitjaz v tigrovoi škure (Tiikerintaljainen urho) venäläinen runoasu.

Esikoiskokoelma Stolbtsy (Palstoja) ilmestyi vuonna 1929, koostuen suureksi osaksi eri kirjallisuuslehdissä julkaistuista runoista. 1200 kappaleen painoksesta suurin osa takavarikoitiin virallisen puoluekritiikin kielteisyyden johdosta. Teos sai kuitenkin opiskelijanuorisolta ja intelligentsijalta hyvän vastaanoton tehden Zabolotskista tunnetun ja arvostetun kirjailijan.

Vuonna 1937 julkaistu toinen runokokoelma Vtoraja kniga (Toinen kirja) johti "taistelevan idealistin" maineeseen ja runoilijan "katoamiseen". Zabolotski vietti leireillä yhteensä seitsemän vuotta, kunnes hänet rehabilitoitiin vuonna 1946. Seuraava runoteos Stihotvorenija (Runoja) ilmestyi 1948. Viimeinen Zabolotskin elinaikana julkaistu kokoelma ilmestyi vuonna 1957, sekin nimeltään Stihotvorenija.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Neuvostolyriikkaa IV, Tammi 1986, toim. Natalia Baschmakoff, Pekka Pesonen, Raija Rymin
Tämä henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.