Nikolai Tirkkonen
Frans Nikolai Tirkkonen (5. huhtikuuta 1875 Tampere[1] – 17. joulukuuta 1926 Tampere) oli suomalainen kauppias ja kauppaneuvos (1919).
Tirkkonen omisti Tampereella toimineen toiminimi J. Tirkkosen kangas-, lanka- ja muotitavarainliikkeen, jonka hänen torikauppiaina uransa aloittaneet vanhempansa olivat perustaneet vuonna 1869.
Lapsuus ja nuoruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nikolai Tirkkosen isä oli Johan (Juhana) (s. 28.4.1841 Joroinen, k. 10.10.1892 Tampere) ja äiti Hedvig Maria (s. 19.12.1842 Tyrvää, k. 2.1.1919 Tampere).[2] Vanhemmat olivat vuonna 1869 ryhtyneet kulkukauppiaiksi ja kiersivät hevoskuormineen pitkin Savoa ja Keski-Suomea. Kauppa sujui hyvin ja muutaman vuoden jälkeen he ostivat myyntikojun Tampereen kauppatorin laidan ns. pilaripuodeista. Samana vuonna kuin poika Nikolai syntyi, he siirsivät menestyvän kangas- ja lankakauppansa puutaloon Kauppakatu kuuteen.[3]
Vuosi isänsä kuoleman jälkeen Nikolai Tirkkonen lähti kauppiaan oppiin ulkomaille, Berliiniin, Lontooseen ja Pariisiin. Leskeksi jäänyt Maria Tirkkonen jatkoi kaupan hoitoa.[4]
Tirkkosen talo ja liiketoiminnan laajeneminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Palattuaan takaisin Suomeen Nikolai Tirkkonen jatkoi kauppatoimintaa yhdessä äitinsä kanssa. Vuonna 1901 vanhan puisen kauppatalon paikalle valmistui Tirkkosen kauppahuoneelle Kuninkaankadun ja Kauppakadun kulmaan jugendtyylinen kolmikerroksinen Tirkkosen liiketalo, jonka olivat suunnitelleet arkkitehdit Lars Sonck ja Birger Federley.[4]
Taloa laajennettiin jo vuonna 1906 Kuninkaankadun puolelle. Samalla talossa otettiin käyttöön erikoisuus, englannista hankittu sisäinen putkiposti. Paineilmalla toimiva järjestelmä kuljetti kuitit ja rahat 13 eri osastolta pääkassaan, joka palautti loppurahat kuitteineen.[5] Tirkkosen kauppahuoneella oli käytössään myös Tampereen ensimmäinen pakettiauto, joka hankittiin vuonna 1910.[6]
Nikolai Tirkkonen johti kauppahuoneen kangasmyymälää, joka oli sijoitettu Berliinistä otetun mallin mukaan kahteen kerrokseen. Äiti Maria vastasi lankaosasta. Molemmat asuivat liiketalon kolmannessa kerroksessa.[6]
Nikolain Tirkkonen aloitti myös liikkeensä myymien tuotteiden postimyynnin. Myös tämän idean hän oli lainannut ulkomailta. Vuonna 1903 ilmestyi ensimmäinen Tirkkosen Muotijournaali, jossa esiteltiin muun muassa kangastuotteita ja alusasusteita.[6]
Näsilinnan suihkukaivo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 1909, toiminimi J. Tirkkosen 40-vuotisen toiminnan juhlapäivänä, Nikolai Tirkkonen lahjoitti Tampereen kaupungille varat suihkukaivon hankkimiseen. Varoilla rakennettiin vuonna 1913 valmistunut suuri Näsikallion suihkukaivo Mustanlahden kallion etelärinteeseen Hämeenpuiston pohjoispäähän. Suihkukaivon kolme pronssiveistosta teki kuvanveistäjä Emil Wikström ja graniittiset muut rakennelmat suunnitteli arkkitehti Birger Federley.[7]
Perhesuhteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nikolai Tirkkonen oli naimisissa Fanny Maria Törnuddin (s. 17.11.1876 Ilmajoki) kanssa. Pariskunnalla oli kaksi lasta, Tauno Juhani Uolevi (s. 2.8.1898) ja Erkki Juhani (s. 27.5.1901).[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Rauhamäen rusthollista Tirkkolan kievariin. Antonius Tirkkosen jälkeläisiä 1600-luvun lopusta 1900-luvun alkuun. Tirkkosen sukuseura ry, Jyväskylä 2010.
- Tampereen julkiset veistokset ja monumentit. Tampereen kaupunki / Tampereen nykytaiteen museo, Tampere 2006.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Rauhamäen rusthollista Tirkkolan kievariin 2010, s. 42.
- ↑ Rasila, Viljo: Tampere 220 vuotta, Tampereen rakentajat: Maria Tirkkonen. Tammerkoski, 1999, nro 8, s. 35.
- ↑ Rauhamäen rusthollista Tirkkolan kievariin 2010, s. 165.
- ↑ a b Rauhamäen rusthollista Tirkkolan kievariin 2010, s. 167.
- ↑ Rauhamäen rusthollista Tirkkolan kievariin 2010, s. 168.
- ↑ a b c Rauhamäen rusthollista Tirkkolan kievariin 2010, s. 169.
- ↑ Tampereen julkiset veistokset ja monumentit Viitattu 13.8.2015.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
