Nikolai Lvov

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Dmitri Levitskin vuonna 1789 maalaama Nikolai Lvovin muotokuva.

Nikolai Aleksandrovitš Lvov (ven. Никола́й Алекса́ндрович Львов, 15. toukokuuta (J: 4. toukokuuta) 1753 Nikolskoje-Tšerentšitsyn maatila Toržokin lähellä – 3. tammikuuta 1804 (J: 22. joulukuuta 1803) Moskova) oli venäläinen arkkitehti, graafikko, runoilija ja muusikko.

Nikolai Lvov ei saanut muodollista koulutusta. Arkkitehtuuria hän opiskeli itsenäisesti. Vuonna 1783 hänestä tuli Venäjän tiedeakatemian jäsen ja vuonna 1786 Pietarin taideakatemian kunniajäsen.[1]

Arkkitehtina Lvov oli klassistisen tyylin edustaja. Hänen töitään ovat Pietari-Paavalin linnoituksen Nevan portti (1784–1787), Pietarin pääposti (1782–1789), Borisin ja Glebin katedraali Toržokissa (1785–1796),[1] Kolminaisuuden kirkko (Kulitsa ja pasha),[2] Prioraattipalatsi Hatsinassa (1798–1799) sekä lukuisat kartanorakennukset Moskovan, Tverin ja Novgorodin alueilla. Lvov on myös yksi ensimmäisistä venäläisistä maisemapuistojen suunnittelijoista.[1]

Lvovin runoudessa näkyy sentimentalismin ja varhaisen romantismin vaikutus. Hän käytti runsaasti kansankielen ja -runouden aineksia. Vuonna 1790 Lvov julkaisi kaksiosaisen venäläisten kansanlaulujen kokoelman. Hänet tunnetaan myös klassisen kirjallisuuden venäjäntäjänä.[2]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Nikolai Lvov.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Bolšaja Sovetskaja Entsiklopedija, tom 15, s. 86. Moskva: Sovetskaja Entsiklopedija, 1974.
  2. a b Sankt-Peterburg. Petrograd. Leningrad: Entsiklopeditšeski spravočnik, s. 355. Moskva: Bolšaja Rossijskaja Entsiklopedija, 1992. ISBN 5-85270-037-1.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]