Nikolai II:n kaukoidän kiertomatka

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Nikolai II
Azov-laiva kuvattu Fabergén munassa

Nikolai II:n kaukoidän kiertomatka tapahtui vuosina 18901891, jolloin tuleva tsaari Nikolai II oli vielä kruununprinssi. Matka oli pituudeltaan 51 000 km, josta Nikolai matkusti 15 000 km rautateitse ja 22 000 km vesitse. Japanissa Nikolai yritettiin murhata Ōtsun kaupungissa.

Taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nikolain isä tsaari Aleksanteri III oli päättänyt rakentaa rautatien Siperian halki, ja hän lähetti poikansa Nikolain rakennustöiden avajaisiin Vladivostokiin.

Matka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

23. lokakuuta kirkonmenojen jälkeen Nikolai lähti Hatsinasta junalla Wienin kautta Triesteen, josta maailmanympärysmatka Azov-laivalla alkoi. Reitti oli tarkoin suunniteltu, sillä Ottomaanien valtakunta ei sallinut kruununprinssin matkustaa Bosporinsalmen ja Dardanellien läpi.

Triestestä matka jatkui Pireukseen, Kreikkaan, jossa Nikolai tapasi kummitätinsä, kuningas Yrjö I:n vaimon Olga Konstantinovnan. Kruununprinssi Georgios liittyi serkkunsa matkaseurueeseen.

Kreikasta Nikolai jatkoi Port Saidiin, Egyptiin, josta teki matkan Niiliin yläjuoksulle Assuaniin. Egyptistä matka eteni Suezin kanavan kautta Adeniin ja edelleen Bombayhin, jonne saavuttiin 11. joulukuuta. Nikolai aloitti pitkän Intian-matkan, joka päättyi Colomboon, Ceyloniin. Intiassa ollessaan Nikolai vieraili Taj Mahalissa ja Harmandir Sahibin kultaisessa temppelissä. Matkalla hän osti intialaisia taide-esineitä, jotka päätyivät myöhemmin Venäjän museoihin.

Lähdettyään Ceylonista 31. tammikuuta Nikolai matkasi Singaporeen, Hollannin Itä-Intiaan Jaavalle ja Siamin pääkaupunkiin Bangkokiin.

Siamissa Nikolai vietti viikon päivät kuningas Rama V:n kunniavieraana. Nikolai sai Siamin kuninkaalta arvokkaita lahjoja ja paikallisia taidekäsitöitä.

13. maaliskuuta Nikolai saapui Nankingiin, jossa hän vieraili kiinalaisella teeplantaasilla ja silkkitehtaassa.

15. huhtikuuta 1891 Nikolain kuuden laivan saattue saapui Japaniin Kagoshimaan. Sieltä seurue matkusti Nagasakin ja Kōben kautta Kiotoon, jossa oli määrä tavata prinssi Arisugawa Takahito.

Nikolain matka Japaniin oli yksi tärkeimmistä valtiovierailuista Japanin historiassa. Venäjän keisarikunta oli laajentunut kaukoitään, ja Japanin hallitus halusi pitää hyvät suhteet itäiseen naapuriinsa. Tsarevitš Nikolai osoitti kiinnostusta japanilaista kulttuuria ja perinteitä kohtaan. Häntä viehättivät japanilainen taide ja puutyöt. Nikolai otti perinteisen japanilaisen tatuoinnin ja sai koristeellisen hiusneulan paikalliselta tytöltä.

29. huhtikuuta matkalla Ōtsusta Kiotoon muuan poliisi nimeltään Tsuda Sanzō yritti iskeä Nikolaita miekalla (Ōtsun välikohtaus).

7. toukokuuta Nikolai lähti Kōbesta saapuen neljä päivää myöhemmin Vladivostokiin. Kaupungissa hän avasi Siperian rautatien Kaukoidän osuuden rakennustyöt. Matkan virallinen osuus oli päättynyt, ja Nikolai palasi Pietariin.

Matkan aikajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • E. E. Ukhtomsky Eastern journey of His Imperial Majesty Tsarevich in 1890–1891, 1893–1897.