Nikkelisulfaatti
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| Nikkelisulfaatti | |
|---|---|
-sulfate-hexahydrate-sample.jpg) |
|
6SO4.png) |
|
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | NiSO4 |
| Moolimassa |
154,8 g/mol (kidevedetön) 262,85 g/mol (heksahydraatti) 280,86 g/mol (heptahydraatti) |
| Ulkomuoto |
keltaista (kidevedetön) sinisiä tai emeraldinvihreitä kiteitä (heksahydraatti) sinisiä kiteitä (heptahydraatti) |
| Sulamispiste | > 100 °C |
| Kiehumispiste | 840 °C (hajoaa)[1] |
| Tiheys |
3,68 g/cm3 (kidevedetön)[1] 2,07 g/cm3 (heksahydraatti) 1,948 g/cm3 (heptahydraatti) |
| Liukoisuus veteen |
27,6 g/100 ml 0 °C 40,8 g/100 ml 25 °C 78,0 g/100 ml 100 °C[1] |
Nikkelisulfaatti tai nikkeli(II)sulfaatti on veteen liukeneva nikkelin sulfaatti, jonka kaava on NiSO4. Se on karsinogeeninen aine ja myrkyllinen vesieliöille. Yhdisteellä on kaksi kidevedellistä muotoa: heksahydraatti NiSO4·6H2O ja heptahydraatti NiSO4·7H2O. Nämä ovat väriltään sinisiä tai vihertäviä. Keltaista vedetöntä muotoa tuotetaan kuumentamalla ainetta 330 asteeseen. Heksahydraatissa on nikkeliä 22,3%.
Nikkelisulfaattia valmistetaan rikkihapon ja metallisen nikkelin tai nikkelioksidin tai nikkelikarbonaatin välisellä reaktiolla. Yhdisteen käyttökohteita ovat niklaus, metallien värjäys sekä käyttö katalyyttinä kemiallisissa prosesseissa.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Perry, Dale L. & Phillips, Sidney L.: Handbook of Inorganic Compounds, s. 277. CRC Press, 1995. ISBN 9780849386718. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 20.4.2017). (englanniksi)
- ↑ E. M. Karamäki: Epäorgaaniset kemikaalit, s. 319. Kustannusliike Tietoteos, 1983. ISBN 951-9035-61-3.