Nikkelikarbonyyli

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Nikkelikarbonyyli
Nickel-carbonyl-2D.pngNickel-carbonyl-3D-balls.png
Tunnisteet
CAS-numero 13463-39-3
IUPAC-nimi Tetrakarbonyylinikkeli
Ominaisuudet
Kemiallinen kaava Ni(CO)4
Moolimassa 170,73 g/mol
Tiheys 1,32[1] g/cm³
Sulamispiste -25 °C[1]
Kiehumispiste 43 °C[1]
Liukoisuus Ei liukene veteen

Nikkelikarbonyyli eli tetrakarbonyylinikkeli (Ni(CO)4) on eräs metallikarbonyyliyhdisteisiin kuuluva nikkelin orgaaninen yhdiste. Nikkelikarbonyyliä käytetään erittäin puhtaan nikkelin valmistuksessa, organometallikemiassa ja katalyyttinä.

Ominaisuudet ja reaktiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nikkelikarbonyylissä nikkelin hapetusluku on 0. Huoneenlämpötilassa se on väritöntä tai vaaleankeltaista nestettä. Yhdisteellä on korkea höyrynpaine, minkä vuoksi se haihtuu herkästi. Nikkelikarbonyyli ei liukene veteen, mutta liukenee etanoliin ja useisiin muihin orgaanisiin liuottimiin. Yhdiste reagoi helposti ilman hapen kanssa muodostaen nikkelioksidia ja happojen kanssa se muodostaa nikkelisuoloja ja hiilimonoksidia.[1][2][3]

Nikkelikarbonyylille tapahtuu useita hapetus- ja pelkistysreaktioita sekä ligandienvaihtoreaktioita. Hapettaminen johtaa Ni2+-yhdisteisiin ja pelkistäminen alkalimetalleilla johtaa polynukleoorisiin anioneihin, joissa nikkelillä on hapetusluku -II. Nikkelikarbonyylistä tunnetaan lukuisia johdannaisia, joissa yksi tai useampi karbonyyliryhmä on korvattu jollain toisella ligandilla. Tyypillisiä ligandeja ovat fosfiiniligandit, tai typpeä, arseenia tai antimonia sisältävät ligandit. Myös alkyyliligandeilla korvautuminen on mahdollista.[2][3]

Valmistus ja käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nikkelikarbonyyliä valmistettiin ensimmäisen kerran vuonna 1890.[4] Tyypillisesti nikkelikarbonyyliä valmistetaan kuumentamalla hienojakoista nikkelimetallia hiilimonoksidin läsnä ollessa. Muita tapoja valmistaa yhdistettä ovat nikkelimetallin ja nikkelisulfidin ja hiilimonoksidin ja raudan ja nikkelin seoksen ja hiilimonoksidin välinen reaktio. Jälkimmäisessä menetelmässä muodostuu myös rautakarbonyyliä, josta nikkelikarbonyyli erotetaan tislaamalla.[1][2][3]

Ni + 4 CO → Ni(CO)4

Tärkein nikkelikarbonyylin teollinen käyttökohde on erittäin puhtaan nikkelimetallin valmistus. Elektrolyyttisesti pelkistetty nikkeli käsitellään hiilimonoksidilla, syntynyt nikkelikarbonyyli tislataan erilleen ja hajotetaan takaisin nikkeliksi kuumentamalla. Nikkelikarbonyyliä käytetään myös nikkeliyhdistieden, kuten nikkelinitraatin ja nikkelisulfaatin valmistuksessa. Orgaanisen kemian synteeseissä yhdistettä käytetään karbonyloivana reagenssina ja katalyyttinä.[1][2][3]

Myrkyllisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nikkelikarbonyyli on erittäin myrkyllistä ja sitä on jopa kutsuttu myrkyllisimmäksi organometalliyhdisteeksi. Altistuminen yhdisteelle ärsyttää hengitysteitä ja aiheuttaa päänsärkyä, huonovointisuutta ja tajuttomuuden. Pitkäaikainen altistuminen voi johtaa keskushermoston ja elinten vaurioitumiseen ja jopa kuolemaan.[4][5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Alén, Raimo: Kokoelma orgaanisia yhdisteitä: Ominaisuudet ja käyttökohteet, s. 835. Helsinki: Consalen Consulting, 2009. ISBN 978-952-92-5627-3.
  2. a b c d D. H. Antonsen & Dayal T. Meshri: Nickel Compounds, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2005. Viitattu 05.07.2013
  3. a b c d Keith Lascelles, Lindsay G. Morgan, David Nicholls & Detmar Beyersmann: Nickel Compounds, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2005. Viitattu 05.07.2013
  4. a b J. Scott McIndoe & Paul J. Dyson: Metal Carbonyls, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2003. Viitattu 05.07.2013
  5. Nikkelikarbonyylin kansainvälinen kemikaalikortti. Viitattu 05.07.2013

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.